Ammattitaitonen ja taitava

Kun lueskelin tätä uutista, mietin, että mitähän tuo uimahallin miessiivooja mahtaakaan ajatella, liekö aatokset ihan vaan kliinisellä siistijälinjalla.

Onneksi Blogistanissa on vastaus kaikkeen mitä kysyn vaan.

Kesätöllö ei oo Pöllö

Nän lomaa kotikulmilla odotellessa ja kun kaikki vakisarjahapatukset on passitettu katkolle, olenkin huomaamattani pluiskahtanut Yle Teeman suurkuluttajaksi. Siellä kun vielä uusitaankin näitä ohjelmia aina heti lähiaikoina, jotta ei harmita, jos menee just ekaks ohi tai ei aika sovi.

Etenkin tiistai-illan ohjelmisto on oiva. Tiistaihan on yleensä semmonen boooriiing normipäivä, johon harvoin nappaa mitään sohvaperunailulle kovin kilpailukykyistä toimintaa. Siinä vaiheessa, kun töltsän äärelle malttaa kesällä ylipäätänsä nuukahtaa [klo 21 tienoilla] tulee ensin dokumentaarinen pläjäys Churchillin henkivartija. Sen päälle tarjotaan aivan valloittavia, vanhoja musapätkiä teemalla Kesä soi. Nyt on jo nähty Remu ja Juice, tänään meni Dave Isokynä ja ensi viikolla on luvassa Baddingia. Ja jos ei vielä klo 23 tienoilla silmäluomi lopsu, niin siitä vaan historiankertausta Oi kallis Suomenmaa – sarjalla. Voi hyvänen aika, mitkä huikean nostalgiset musiikkivalinnat tässä sarjassa. Hyräileeköhän kenenkään mummo enää moisia?

Talvella tuijottelin lähes kaikki Kino Klassikon leffat. Näin kesällä se harvoin onnistuu, koska ne alkavat aina sunnuntaina klo 19.00 [datsalla ei oo viel Teemaa]. Buster Keatoniin pitää tsempata tai sortua tallentamaan. Tallentimessa vaan alkaa olla täyttä. Ja täyttyvä tallennin luo armotonta stressiä. Lisäksi sinne hilloontuu jatkuvasti Formulaa....

Huomenna nähtävästi nöksähdän tämän ääreen.

Jaa, että mikä viesti ja tarkoitus tälläkin lätinällä sitten? No, minusta Ylen touhuissa taitaa sittenkin olla jotain tolkkua, jos minusta rahoittajana tuntuu tältä. Kunhan nyt kaikelle rahvaalle saadaan tämä nanna jakoon. Ja mihin mahtaa se hinnoittelu sitten pompata, kun laatua puskee joka kotiin. Vai puskeeko enää?

Toivottavasti, koska kyllä näin ammattitaitoista jälkeä olisi mukava seurata jatkossakin. Niin, ettei se olisi välttämättä muulta hömpältä pois, koska senkin ymmärtäjiä ja rakastajia on.

Ja kyllä meilläkin maanantaina [ennen Henry Rollinsia] kurkataan Ykkösen puolelta Kotikatsomon loistouusinta Tahdon asia.

____
Edit: En ole millään lailla jäävi Yleen nähden. Just happy user.

HJ

Missen kiperä metsästystilanne
Ensin tullaan päästis hampaissa elvistelemään, että nyt on metsästyskausi korkattu. Hetken se pysyi tukevasti käpälässä, täppäiltiin ja leikiteltiin, örkki vikisi. Kunnes kuvanottohetkellä jylsijä otti ja livisti. Vain kissankäpälä jäi jälkeen hamuilemaan. Ja sen jatkeena lusmuili hiukkasnolo Misse. Kissanelämä on niin laiffii. Huohkurrrr..

Nysse: Usein pelkkä mulkaisu riittää.
Niin nytkin.









Näillä kissamaisilla kuvatervehdyksillä Vaanilan väki toivottaa lukijoilleen oikein kesäistä ja mukavaa Juhannusta. Pysykää hengissä niin baanoilla kuin vesienkin äärellä, älkää tapelko tarpeettomasti älkääkä sammahdelko kuusien juurille. Älämölö on sallittua ja suositeltavaa. Ja edes jotenkin nuottia mukaillen laulaminenkin. Relax.

Hoitosuhde hakusessa

Nyt tiukkana! Syytä antaa periksi ei ole, Suomenmaan arvot on nyt saatava sojottamaan oikeaan suuntaan. Ilmasto on pitkästä aikaan siihen, ellei ihan valmis, niin ainakin korvat kuuliaisesti höröllä.

Nämä uutiset puhuvat puolestaan. Maassamme on edelleen töitä, joita ei voi ulkoistaa Kiinaan tai Intiaan, töitä, joita pitää tehdä lähellä, hyvin ja ajallaan. Jotain populaatiota voi uskoa jatkossakin edelleen asustelevan täällä perspohjoisessa, ellei muuta, niin työttömiä syrjäytyneitä reppanoita, jotka tarvitsevat hoitoa tai sitten näitä loppuun palaneita ulkoistajia, jotka hekin lopulta tulevat vanhoiksi ja tarvitsevat hoitoa, elleivät ole ulkoistaneet itseään Kiinaan. Eikä sielläkään hoitoa loputtomiin tarjota, vaikka volyymi kaikessa onkin nyt ihan hurja.

Tää on nyt meillä arvokysymys, ei rahoituskysymys. Nyt on vaan otettava tyynesti järki käteen ja vietävä käsi rohkeasti sinne rahapussille, samalle massille, missä kaikki muutkin kourivat. Tällä kierroksella vaan on löydyttävä sitä liksaa tälle porukalle, muuten tässä käy todella köpelösti. Muutenkin kannattaisi pyrkiä irti tästä itseään kiihdyttävästä tuotto-massa-kirikiri-piripinta-ajattelukierteestä.

Yksilön tarpeet, elämänlaatu ja tunne on nostettava siihen arvoon, mikä elämälle kuuluu. Ei yksilö loputtomiin halua elää elämää, jossa ei ole missään kohtaa mitään nautinnollista, kaikki on kisaa, kilpailua, jonottamista, eripuraa, nipistämistä, tinkimistä, valvomista ja lumepalvelua. Ei sellaista voi haluta, jos yksilö on ihminen. Eikä humaanisuuden nimissä voi loputtomiin kuvitella, että aina tulee joku köyhempi kansakunta, osattomampi olento, joka tekee paskaduunit/duunit yleensä halvemmalla tai puolestani.

Jos voisin jotenkin korvamerkitä veropulitukseni ohjattavaksi hoitsujen palkkoihin, sen tekisin. Ihan mielelläni.

Edit:
Tsemppiä!

Sikahyvää

Juhannuksen eväspuolta [ruokavieraitakin kai luvassa] suunnitellessa koeajoimme viime viikonloppuna Yhteishyvän tuoreimman numeron marinointiohjeita. Meillä kun ei enää uskalleta niitä valmiiksi marineerattuja lihaksia harrastaa, kun ei tiedä mitä mömmöjä litkuihin on piilotettu. Itse tekemällä taatusti tietää ja voi Vaanilan tapaan hieman liioitellakin.

Tällä kertaa koeajossa oli porsaan ulkofileepihvit, jotka loiskaisin perjantaina lillumaan sörsseliin:
0,5 dl colajuomaa
0,5 dl (chili)ketsuppia
1 tl mietoa chilijauhetta
2 tl sinappia
(2-3 valkosipulinkynttä – meillä jätettiin tämä tietty pois)
0,5 tl suolaa
1 rkl öljyä

Kaikkia mittoja liioittelin arpoen ne silmämääräisesti. Jotain yrttiä vielä ropsottelin bonuksena sekaan. Elukankappaleet lätkäisin pakastepussiin ja pussin suu kiinni lauantaihin saakka.

[Ennen paistoon ryhtymistä kannattaa sisäistää marinoinnista annettu ohje: ”Älä käytä jäljelle jäänyttä marinadikastiketta lihan valelemiseen. Jos haluat valella lihaa grillauksen aikana, valmista uusi kastike.” Voi tuntua ensin hullulta, mutta jos muistelee raakaa ja kypsää lihaa koskevia hygieniasuosituksia, niin taitaa siinä olla tolkunpoikasta.]

Sitten grilliin ensin Pastiksen ylivetobataattitornit ja tötteröiden kylkeen aikanaan siankappaleet. Nam, possu oli colasta ihastuneena todella muikeassa ja herkullisessa valmiudessa. Ruokajuomana nautimme Alkon uutuuspullotetta, Bulgarialaista täyteläistä punkkua, White Soil Cabernet Sauvignon & Rubin , 7,98 /plo, Täyteläinen, notkea, kirsikkainen, hennon mausteinen, vaniljainen. Aika kiva...

Hyvää ja helppoa, ehkä tehdään tätä uusiksi heti jussina.

Disclaimer: Vaanilan blogissa on tuskin koskaan ruokakuvia. Niitä ei ehditä [eikä välttämättä osatakaan] kuvata mitenkään houkuttelevasti. Syödään vaan. Slurps.

Pesänrakennus: Failed

Muuan älykkö-aboutcity-amppari oli päättänyt ryhtyä pusaamaan pesää heti parvekkeemme oven ulkopuolelle, kattoon, oven ylälaitaan. Joka kerta, kun oven aukaisi, räpsähti vaiheessa olevasta pesätekeleestä tuoreimmat kerrokset taivaan tuuliin. Ja amppari tietty ärsyyntyi ja äityi piikittelemään ja puolustelusyöksähtelyihin. Pakko oli usuttaa vastaiskuun aina niin rohkea, tyttöjään antaumuksella puolustava, perheemme sankari, kesäaikamme legenda: Resurssi!

Nyt on hyönteinen pesineen biojätettä. Taidan kyllä viedä pussin ulos ennen unia – jos se vaikka kostonhimoisena sieltä sittenkin yön aikana virkoaa vielä.

____
Katohan kuvaa isompana [vaikka se äkkiä katsottuna näyttääkin jauhelihalta, jossa on joku maustehärpätinkippo] - minusta aika mainio otos Resulta ampiaisesta, vaikka vähän onkin epätarkka. Täs on siipien havinaa ja tuntosarvien tuoksinaa...

Vedätän viiksen

Tääl on joku viiksikarvamuumi menos, eikös?

No mää osallistun. On siin laiduntamistakin ripaus, oli niin suunmukaista ruohoo just tos.

Silmänisku tulee ihan bonuksena, kurrr...

Houdinin hukkasetti: Lähti kuin Nysse valjaasta

Nämä kaksi kuvaa kertovat viikonloppumme fokuksesta kaiken. Henkilökunnalla sais olla teevadin kokoiset silmämunat, mielellään selässäkin.

Ennen
Tuo päältä päin katsottuna näennäisen rauhalliselta näyttävä maailman kaunein istuja Nysse kun ei pysy kytkettynä kuin [ehkäpä] potkupuvussa, kaikkia valjasmalleja on nyt kokeiltu. Suihk, sekunti ja olen mennyttä tuumaa Nyze, kun sille päälle sattuu.

Jälkeen

Seuraavaksi virkkaan sille kalalangasta tuulipuvun, jossa on lahkeet, vetska selän harjalla ja niskassa kahva, josta kytketään ohjaimeen. Onks kellään ohjetta? Noin neljäkiloiselle katille, joka osaa niistää [oletetun, varmuutta ei ole saatu] luustonsa täysin kuminauhaksi ja kykenee pakenemaan päätäänkin pienemmän reijän kautta.

Voihan RAG mikä dolly! Tällä rotunsa edustajalla on ainakin mamaleijonan kokoinen ego ja vähintäänkin stadionhuuhkajan itsetunto! Hää on maailman eläimin kissa. Minusta.

Terveisiä Tsadista

"Oon mä juonut kaljaa Kampissa, monta pitkää siinä terassilla..."

Suomi voitti tänään jonkun potkupallopelin. Joo, näkyi katukuvassa ja viisästytti kotiinpaluutani työperäisestä riennosta melkoisesti. Matkalla bussiin kysyin suomenlippua heiluttavalta suht selvän oloiselta fanilta, että oliko tällä kertaa pelitapahtumaa elävöittäviä ääri-ilmiöitä tai attentaatteja. Hää vastas, että joo; siellä seikkaili yks huuhkaja ja peli jouduttiin hetkeksi keskeyttämään. [Tässä välissä kelasin, että kukahan tuttu se oli vai ehkäpä ihan tanskalainen kollega] kunnes selvisi, että lintuhan tuo.

Ihailtavan hyvin piti suomalaisten pukukoodi. Kadunvarret ja pientareet olivat pelin jälkeen tulvillaan valkoiseen pukeutuneita ihmisiä. Joitain poikkeamia toki näkyi, mutta ei ketään punaiseen sonnustautunutta. Jeps, toimii se massojen liikuttelu, kun sen tekee ajoissa ja oikein. Ja kun ei lietso.

Ja nyt go Teemu, go-go kuumimmilleen.

Auringonpaistos ja muita viimeaikaisia tuntemuksia

No juu ahkerat ihqu-ramppaajat, sorgenmorgen, olen uinunut kesähuimaa ihan tarpeettoman pitkään paistatellen hyvää päivää siinä perinteisessä riippurintakeinussain. Bloggausmotivaatiooni vaikuttaa tällä hetkellä kaksi asiaa ja yksi aisa:

Kesä, sen mukanaan tuoma lämpöhellintä, laiskuus, velttous, ihquisuus ja uusfokustelu [kuumakio].

Viimeaikaiset havaintoni, että AINA kun [mistä hyvänsä minusta triviaalistakin aiheesta semihöppänään] polkattelen, niin lähtee [väh.] yks tilaaja. Meillä Vaanilassa nyt ei vaan ole varaa tähän – enää 132 tilaajaa jäljellä, sehän tarkoittaa 132 polkkaa ja sen jälkeen ei kannata sanoa tässä tilausmediassa enää mitään, kun ei kukaan kumminkaan tilaa [siis lue]. Tämä on niin pelottava skenaurio, että otan hotan ja ryhdyn optimoimaan. Ei puhettakaan, että mitään ”vakavampaa” aihetta tässä uskaltaisi edes aikoa käsitellä. Sama pätee huumoriini, jota ei kukaan kuitenkaan ymmärrä.

Sen aisan te kai arvaattekin jo; siinä on jotain resuista, joka ottaa jos se antaakin;-)

Ihanaa kesää kaikille [myös mahdollisille tilauksensa lopettaneille siltitirkistelijöille]!

Kesä on tuolla ulkona. Käyn sisällä occasuonally. Really nally.

__
Edit: No heti lähti yks tilaaja, täähän toimiikin just näin. Jihaa ja lisää pihaa;--)