torstaina, kesäkuuta 29, 2006

Kasvinkamppailua

Kuulumisia elintarviketuotantoketjun parvekkeenpuoleisesta päästä

Jätin yhden kurpitsantaimen kokeilumielessä parvekkeelle. Väittivät sitä parvekeoloissa menestyväksi lajikkeeksi. Istutin sen suuuuureen ruukkuun ja olen kastellut kuuliaisesti. Nyt se on ulottanut lonkeronsa jo sinne sun tänne ja on täynnä nuppuja! Pari kukkasta on jo avautumassa. Kääk!

Mitäs nyt kuuluu tehdä? Se vähä, mitä minä hedelmällisyydestä ylipäätänsä tiedän, vinkkaa pölytyksen tarpeellisuuden suuntaan. Miten niitä pörriäisten pölytyshommia hoidellaan ”manuaalisesti”[lasien takia parvekkeelle ei oikein eksy luonnonpöllyttäjiä]?
---
Ruukun vieressä matolla näkyvät ikävät multakokkareet ovat tihulaisten Misse & Nysse aikaansaannoksia. Ruops! Onneksi tuo kurpitsa itsessään tuoksahtaa melko voimakkaasti ja se dunkkis ei näytä olevan kattien mieleen. Taimi on saanut kasvaa suhteellisen rauhassa. Tuskin ne kasvissyöjiäkään ovat, joten toivoa on hedelmilläkin, kunhan ensin saamme [näin yhteisvoimin] niitä aikaiseksi.

14 Comments:

At torstaina, kesäkuuta 29, 2006 11:56:00 ip., Blogger Peggy G. said...

En (taaskaan) osaa neuvoja tarjota, kas kun oma peukaloni ei ole vihreää lajia. :(

Mutta kysyisin sellaista, että oikein todellako parvekejutusta sitten kasvaa syötävä kurpitsa? Noinkohan tulee suurikin, vai miniversioko se sitten lienee? Minä pidän kurpitsasta, kurpitsasalaatti on oikein herkkuani. Nyt on kuitenkin kai jo liian myöhäistä koettaa aikaansaada Kasvun Ihmettä parvekkeella..?

 
At perjantaina, kesäkuuta 30, 2006 12:07:00 ap., Blogger ainailona said...

Peggy: Juu, näin väitti puutarha.net, josta siemenet ovat peräisin. Tämä on sellainen pienikokoinen oranssikurpitsa, jonka hedelmä pitäisi olla about hunajamelonin kokoinen. En ole ennen kokeillut mökilläkään tätä lajia, joten jännää on, tuleeko mitä ja minkäkokoista. Mökillä on näitä sitten lisää.

Taimien kasvatus ottaa aikansa, mutta lämpimissä olosuhteissa ne kasvaa todella vauhdilla. Aina kannattaa yrittää;)

Sinähän voitkin sitten antaa kurpitsaruokaohjevinkkejä, jos tästä jotain syötävää syntyy!

 
At perjantaina, kesäkuuta 30, 2006 6:47:00 ap., Blogger JP said...

Jollet keinoseminaatio-operaatiota korvapuikolla tms. suostu tekemään jätä parvekelasit auki päiväksi ja yöksi, niin kyllä jokin pömmiäinen hoitaa ns. hommat luonnollisesti...

 
At perjantaina, kesäkuuta 30, 2006 8:15:00 ap., Anonymous Polgara said...

Keinosiemennys kotikonstein: Otetaan se yks kukka ja poikkastaan se. Tupsutellaan sillä kaikkia muita kukkia, pyöritellään jne. Tällä keinoin tuli mm. 11.7 kg:n kurmitsa takavuosina, ei kyllä parvekkeella ,>

 
At perjantaina, kesäkuuta 30, 2006 8:39:00 ap., Blogger Sun äitis said...

Polgaran konsti kuulostaa hyvältä. Itselläni ei ole mitään kokemusta mistään viherpeukaloinnista, mutta anopillani oli tapana pölyttää niin paprikat kuin appelsiinit yms. vesiväripensselin avulla.

 
At perjantaina, kesäkuuta 30, 2006 10:37:00 ap., Anonymous nukka said...

Niistä kukista sellaiset joissa on semmonen pampula kukinnon alaosassa ovat ainoastaan emikukintoja joista voi tulla kurpitsa ja ne toiset ilman pömpylää ovat hedekukkia, joita on kurpitsassa yleensä enemmän. Pömpyläiseen siis tupsutat sen hedekukan siitepölyä. ( kyllä varmasti tiesitkin tämän :)

Onnea suuren kurpitsan kasvatukseen!

 
At perjantaina, kesäkuuta 30, 2006 11:02:00 ip., Anonymous satujatar said...

Nimimerkillä vuodatusriippuvainen tilittää. Ei minulla enää varmaan mitään lisättävää suuren gurmitsan metsästykseen ole, ellette sitten tahdo meiltä piakkoin valmistuvia. Nimimerkillä palstaa piisaa. Pensseliä minäkin olisin käyttänyt - pölyttämiseen. Ja kokeilepa aamulla resurssiin...

Nimimerkit johtuvat siitä, ettei omaansa saa huudella, kun Tuomas ei oo korjannut vuodatusta... Vaikka se muuten kova jätskä onkin.

Minä en muuten aikaisemmin tiennyt, että kesäkurpitsaa voipi siivuina pakastaa. Rakastan pakastinta. Vielä enemmän kuin tähän asti.

 
At lauantaina, heinäkuuta 01, 2006 12:01:00 ap., Anonymous satujatar said...

en ikuna enää kommentoi, harakoille menevät...

 
At maanantaina, heinäkuuta 03, 2006 12:48:00 ap., Blogger ainailona said...

JP: Lasit retkottivat avoinna koko viikonlopun, mutta mistäs mä tiedän, onko ne öttiäiset täällä käyny?!? Kun olin itse talkkuna-alueella.

 
At maanantaina, heinäkuuta 03, 2006 12:49:00 ap., Blogger ainailona said...

Polgara: Arvomme siis ensimmäisen kukan. Nyt täytyy olla tarkkana!

 
At maanantaina, heinäkuuta 03, 2006 12:50:00 ap., Blogger ainailona said...

SÄ: Sutimus, sepä se lie tarpeeksi luova vaihtoehto Vaanilaan;))

 
At maanantaina, heinäkuuta 03, 2006 12:53:00 ap., Blogger ainailona said...

Nukka: Sinäpä sen sanoit. Pampula on ratkaisevaa löytää.... muistelinkin, että joku ero niissä kukissa on;-) Ei ollu toi piolokia ihan lempiaineita koulusa....

Näissä ei vaan ole yhtään pampulakukkaa vielä. Täytyy jatkaa tarkkailua. Mahtaako tullakaan?

 
At maanantaina, heinäkuuta 03, 2006 12:56:00 ap., Blogger ainailona said...

Satujatar: Mitäs täällä nyt hillutaan? Suteja ja turinoita vai? Ei vaan, kyllä meitin sohvalla saa angstejaan lepuutella ihan rauhassa. Silloinkin, kun ei olla kotona.

On kokeiltu. Myös Tervoa ja höyheniä. Kaikki toimii. Sutinaa vaan sinnekin päin;)

 
At maanantaina, heinäkuuta 03, 2006 6:53:00 ap., Blogger JP said...

Sehän on kuin ihmistaimien kanssa: luukuttamisen jälkeen kestää vähän aikaa ennen kuin tulokset näkyvät. Voit toki varmistaa pensselöimällä.

Talkkunavyöhykkeelle suuntaan nyt, ja mukana Suvin kova uusi haastaja.

 

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home