lauantaina, syyskuuta 01, 2007

Slow mood, slow food

”En ole vielä koskaan ollut näin kipeä”. Tuon lausahduksen olen kuullut äitini sanovan usein viime vuosien aikana. Aina kipu on kuitenkin lopulta selätetty, nuppi noussut tyynyltä ja tarmokkaasti jatkettu elämää eteenpäin.

Nyt näyttää siltä, että todella Iso Kipu on iskenyt. Sairaalan sängyssä ankaran kipulääkityksen takia sekavia höpöttävä, kuihtuva ja kivulloinen olento tuntuu luisuvan ulottuviltani. Tilaan, jossa on itsensä kanssa selkä seinää vasten. Alueelle, minne ei muut voi mennä. Tuuleen, jossa lentelee ihan oudot linnut.

----
Ensin ajattelin, että mikään ei ole niin lohduttavaa käsillätekemistä kuin juuresten pilkkominen. Kunnes kanttarellit osoittivat, että niiden parissa sitä vasta näperrettävää onkin!

Näissä tunnelmissa syntyi Kermainen kanttarellikeitto.

Tarvitaan (sipulihinkuiset lisätkööt sipulit mukaan kuvioon)
2 l kanttarelleja
sopivasti voita
7 dl kasvis/lihalientä
pala juuriselleriä raastettuna
2,5 dl Flora ruokaa
1 pkt Koskenlaskijaa (sinihomejuusto)
töräys tomaattipyreetä
20 kpl viherpippureita Oliverinkoneessa rehvakkaaksi rouheeksi hölskyteltynä
ripaus rakuunaa
2 dl kermaa
Maizenaa suurustamaan soppa sopivan sakeaksi

Ensin kanttarellit rapsutellaan pullasudilla roskista ja pilkotaan suhteellisen kookkaiksi palasiksi. 2 litraa tarvitaan sen takia, että soppaa kannattaa tehdä reilusti, kun hommaan ryhtyy ja perkausaikaista hävikkiä syntyy jonniin verran [tässä otannassa noin 2 dl sienisaaliista meni biolle].

Kuullotellaan sienilöi runsaassa voissa paistinpannussa hetken ajan. Samalla laitetaan kasvisliemet tulelle kattilaan. Raastetaan selleri ja heitetään liemikattilaan. Perään kutistunut erä kanttarelleja ja Flora ruoka. Lämmitellään. Pilkotaan sekaan Koskenlaskija ja roiskaistaan pyreet kantaan. Maustetaan viherpippurilla ja rakuunalla. Annetaan muhia puolisen tuntia. Lisätään kerma ja Maizena, keitellään, kunnes on sopivan sakeaa.

Syödään yöpalana näihin aikoihin karjalanpiirakan ja Kozelin tumman oluen kanssa.

Sitten mennään nukkumaan. Toivotaan, ettei puhelin soi.

4 Comments:

At lauantaina, syyskuuta 01, 2007 12:04:00 ip., Blogger Peggy G. said...

Paljon positiivisia, lämpimiä ajatuksia lähetän sinulle ainailona! Olen todella pahoillani äitisi tilanteesta. Toivotaan, että kaikki kääntyy parhain päin.

 
At maanantaina, syyskuuta 03, 2007 5:36:00 ip., Blogger Maurelita Pligaa said...

Hurjasti voimia ja jaksamisia sinne ; anoppini on myös todella huonossa kunnossa ja tiedän miten voimattomaksi voi tuntea itsensä toisen sairauden edessä.

Kiitos houkuttelevasta reseptistä ; tekeminen auttaa edes vähän kun ajatukset keskittyy sienten rapsutukseen.

*lämpimät terveiset Pariisista*

 
At sunnuntaina, syyskuuta 16, 2007 11:06:00 ip., Blogger ainailona said...

Peggy: Kiitos kannustuksesta. Toivotaan ja parhaamme koitetaan.

 
At sunnuntaina, syyskuuta 16, 2007 11:08:00 ip., Blogger ainailona said...

Maurelita: Kiitos! Huurteiset terkut sinne Pariisin suuntaan kans! On todella virkistävää lukea sun juttuja. Kenkäfriikki;))

Kokeilin keitoa täs herkkusienillä ja hyvin toimii niinkin.

 

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home