perjantaina, heinäkuuta 06, 2007

Faktamuumi: 7 totuutta Vaanilan emännästä

[kai-haastoipa tuo Satujatar]

Niin hyvä systeemi kuin kirjasto onkin, ostan kirjoja yhtä holtittomasti kuin monet muut akat kenkiä. Lopputuloskin on sama – kotona on täyttä. Kengänkerääjää sentään joku suostuu auttamaan muutossa isompaan säilytysvaltakuntaan, kirjankerääjää ei. Kamut ilmoittavat sen jo etukäteen [”Jos sä joskus muutat, niin älä pyydä mua kantamaan”]. Ja mä haluun sen Boknäsin...

Rakastan New Yorkia. Siellä on kaikki. Halmarkin korttikauppakin.

En koskaan lakkaa sormenkynsiäni enkä juurikaan käytä huulipunaa. Varpaankynnet kyllä vetäisen pinkiksi kesäisin. Ja huulirasvan suhteen olen pahasti addiktoitunut.

Vaatekaapissani ei ole muuta valkoista kuin isäni hautajaisiin ostettu paitapusero, muutama hupi t-paita ja rispaavat Sloggit. Valkoinen ei vaan ole mun väri. Vaatteissa.

En enää osaisi elää ilman kissoja. Ne nyt vaan kuuluu ihmiseloon, vaikka karvaa leijuukin ilmassa jatkuvasti. Ihania olentoja. Kaunokaisia, örkkimörkkejä.

Isovarpaani eivät pysy avokärkisissä kengissä. Pottu mikä pottu - tunkee ulos vaikka väkisin. Eikä ole kiva kävellä, jos isovarvas viipottaa edellä asfaltilla. Kesäkenkäni ovatkin yleensä umpikärkiset.

Haluaisin vetäytyä kasvattamaan alpakoita ja suunnittelemaan kolpakoita, loihtimaan luomua, laatimaan tunnelmia. Tekemään jotain järkevää käsillä. Pois nakuttavasta arjesta ja syövyttävästä pakkotahtisuudesta. Vapautua. Kääriytyä kauniisiin asioihin. Tuntea tekemisistään edes pientä iloa ja onnistumista. Konkretiaa.

5 Comments:

At perjantaina, heinäkuuta 06, 2007 7:58:00 ap., Anonymous satujatar said...

Aika hyvä totuus, etenkin tuo viimeinen. Minäkin voisin harkita hakeutumista retriittiluostariin (no myönnän, ei ole ihan sama asia kuin alpakoiden kasvattelu maalla).

 
At sunnuntaina, heinäkuuta 08, 2007 12:18:00 ip., Anonymous Polgara said...

Minä kyllä voisin pysyä kotona esim. eläkkeellä! Lisäksi tahdon TEETETYT KIRJAHYLLYT, jotka ulottuvat täsmälleen lattiasta kattoon...tietyllä lyhyehköllä hyllyvälillä. Joka maksaa niin paljon juuroja, etten ikuna saa kasaan. Mutta katso: tänään lokissani on kuvat maalatuista vanhoista varastohyllyistä. Tilaakin tuli niin, että perjantaiksi on treffit divarissa ;D *hankaa pieniä karvaisia käsiään ja hykertelee*

 
At keskiviikkona, heinäkuuta 11, 2007 12:56:00 ap., Blogger ainailona said...

Satujatar: Retriittikin voisi olla ihan paikallaan. Sellaista haipakkaa täälläkin välillä mennään, että mikä tahansa komero, johon voisi vetäytyä hiljentymään olisi jautaa.

Katsellaan, unelmia pitää aina olla. Ja alpakat on aivan ihania olentoja! Täytyy käydä kesällä villakonheita taas moikkaamassa.

 
At keskiviikkona, heinäkuuta 11, 2007 12:59:00 ap., Blogger ainailona said...

Polga: Vautsi, miten hienot hyllyt! Olenkin ihmetellyt, että MISSÄ ne kaikki kirjat luuraa(vaikka olisivatkin vain lainassa), mitä kerrot blogissasi lukevasi? Kuinka kukaan EHTII lukea noin PALJON? Kääk, olen kade.

Melkein tulee stressi siitä pinosta, joka on lomaa odottamassa....

 
At tiistaina, lokakuuta 02, 2007 2:40:00 ip., Blogger Livia said...

Jaa-a. Löysin itseni kaikista noista kohdista, paitsi että huulipunaahan en käytä. On niin punaiset huulet muutoinkin. Enkä ole käynyt New Yorkissa, mutta Hallmarkin kauppa kuulostaa taivaalta.

Mutta siis muuten osui kohdalleen. Aika jännä; ykskaks löytää itsensä ihan satunnaisesti löytämästään blogista.

 

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home