Bailut loppu?

I am so last season - vasta vuoden 2004 kohdalla alkaa löytyä tuttuja juttuja.

Ja joo, komppaan (taas kerran, jos se sallitaan - jos asia kerran on jo hyvin sanottu, niin mitä sitä sitten enempää jurnuttamaan).

Ai miksenkö ole riekkumassa pikkujouleissa vaan täällä pilputan toisarvokkaita? Pikkarit nyt vaan on so lost season.

Edit 23.04: Sarjassamme hämmentäviä elämyksiä - Amiini sai turpaanza

No en tietenkään voi olla missään sikaniskakinkkumetsästysmättöpartyissa, kun Maxilla Amin "pyykkilautarunko - ylävartalo-as-nami-as pikaluistelijan kankkukinkku" kamppailee turpaanvedossa erään ulkomaan pellen kanssa. En ole eläissäni katsonut yhtään ottelua nyrkkeilyä, en ymmärrä siitä mitään enkä millään lailla ihannoi turpaanvetoa, mutta tässä koillissiivekkeessä nyt vaan oli Se Kanava päällä. Ja hyvä pössis - mediamyllyn kiihottama hervoton suomihurmos.

Silti sakupetterihukkapätkä nappas voiton. Nopeammin kuin ehdin pyykkilauta sanoa.

Mut kyl se Amin on namin.

Isot varpaat

Yllätin itseni muistelemassa millaiset isot varpaat elämässäni piipahtaneilla miehillä onkaan. On teekkarivarvasta - suikeropötkylätyyppistä, mitäänsanomatonta standardisellaista. Muutamakin kappale. Kuin myös kippuraista, kitukasvuista Skåånen vehreillä niityillä paljaana pompsahdellutta käkkärävarvasta. Löytyypä sieltä julmetun suurta julkeaa Turkulaisperunaakin. Kuin myös himmeänhempeä Espoolaisulotin, jonka pinnassa kasvaa karvaa kuin karhuntaljassa. Vulgaarin uhkean pöyhkeää liian isoa ja tilansa estelemättä ottavaa globaalia yksilövarpia. Sekä salskean notkean palomiehen aina valmiina ja järjestyksessä sojottavaa isoista.

Ja sit on se Resurssin vinkuravänkyrä hassunhauska aseistariisuva megapottu kookkaan räpylän huipentavana tuulenhalkojana. Aika uskomaton. Ja niin hellyttävä. Siitä riittää hupia... toivottavasti lopuneloo.

Varpaat. Ne on.

Tajunta - ei virtaa?

Istun pöntöllä, josta on esteetön näkymä länsisiiven banaanilaatikkokeskittymään. Ainoa ajatus, joka tulee mieleen on "Kumpi oli ensin: bananas vai ananas"?

Veikkaan, että ananas. Siihen on sitten vaan lisätty toi bee eteen taloudellisista [painatusteknisistä] syistä.

Sama toistepäin aateltuna: banaani, anaani. Edes yhden konsonantin typoa ei sallita.

No joo, mielestäni hankin jo jonkun elämäntapaisen. Siihen ei vaan just nyt jaksa heittäytyä.

Älä huido, ota OoF [Out of Office]

Lähden työmatkalle erääseen maansa pääkaupunkiin. Kaupunkikuvassa virtaa joki. Säätiedote lupaa sadetta ja paistetta. Lämpötila plussan puolella.

Kuulumiin ainakin [noin] viikoksi, ellei netti kävele pahasti konffaohjelman yli.

Kiireitä on kiireisen kiireet

Voi miten typerä otsakkeenomainen... noh... kun on niitä. Kiireitä.

Mielessä on kolme [3] kaihertavaa asiaa, joista oikeastaan millekään ei voi tehdä välittömästi mitään.

1. Lakkaamatta pukkaa virkamatkaa. Ei ole hengareissa minään aamuna mitään päälle pantavaa. Kaikki virkalurexit kiristää. Ahdistaa. Säkki. Stadin. Stana. Nesteenpoistoa, pah.

2. Naama kukkii kuin keväinen ketoosi! Myöhäismurros ei hellitä hetkeksikään; yhden kun niittaa jo toinen nostaa kukkeaa nokkaansa. Silmäpussit saavat megalomaanisia mittasuhteita - ei auta uni, ei läpyttelylippuset. NE on kai tulleet jäädäkseen hamaan uurnajamaan. Huoh. Ahdistaa.

3. Viime joulunaika väijyy painajaisenomaisena syövytysmöhköelämyksenä muistoissa. Ei tule mieli, ei innosta joulun kieli. Pitää kekata jotain erilaista, mennä puuuiiis, paeta. Ahdistaa.

Siinäpä tärkeimmät tällä erää. Hiirenhäntäkampauksestani en nyt kyllä enää jaksa uikuttaaa. Kyl on kivan pimeetä.

Kuis siel? Paremmin toivon.