lauantaina, tammikuuta 30, 2010

Punis!


Punatulkkupopulaatio on löytänyt meidän laudan! Joulukuussa ei vielä näkynyt yhtään, mutta tammikuun pakkaset kai houkutti ne esiin. Ensin paikalle räpsytti yksi, seuraavana päivänä niitä oli kaksi, sitten kolmaskin liittyi nokkimaan jyväjemmaa. Nyt laudan tienoilla skabassa oravat vastaan punatulkut tilanne on 3-7. Orkut nakertaa maahan pudonneita jyviä ja punikset pörrää ylemmällä oksastossa tarkkaillen tilannetta.

On ne aika söpöjä ja erottuvat ihanasti muusta lintukansasta värikkäänpörheän höyhenpeitteensä takia. Oli siinä rouvashenkilöitäkin, vaikka niitä ei niin helposti huomaakaan. Ihan epistä, että miksi tyttötipit niin usein ovat enemmän harmaavarpusen hailakoita ja häiskät paukuttelee siipiään kauniinkorskeissa väreissä, höh. Tyttöpuniksen rintakarva on kyllä ihan saman värinen latte, kuin Nyssen parhaat paikat;) Kotoisaa.

Ja mustarastas kököttää pienen matkan päässä tuomaroimassa jyvänhävityskisaa.

Ei hullumpaa elon kuvaa.

Ai niin, mitä opimme tänään: Nyt on pihabongauspäivä ja lintuhavaintoja sopii tallentaa Birdlife.fi sivulle. Sinne syöttelin meidänkin tulkkuset mukaan laskelmiin.

sunnuntaina, tammikuuta 24, 2010

Yhtyvä yhtymä

Kuvittelimme hankkivamme kodin. Nyt Uudenmaan verotoimisto lähestyy meitä kertoen, että olemmekin muodostaneet [pyytämättä ja täydellisenä yllätyksenä] kiinteistöyhtymän ja siinä ohessa myös verotusyhtymän. "Verotusyhtymä muodostuu aina, kun vähintään kaksi henkilöä (muita kuin TVL 7 [pykälänkuva] tarkoitettuja puolisoita) muodostaa yhteenliittymän [!] tarkoituksenaan kiinteistön viljely tai hallinta."

Jotkut asiat näköjään tapahtuu ihan vaan naks. Just tätä olen aina halunnut. Oman kiinteistöyhtymän!

Tarkoituksista ei tiedä kukaan. Hallitaanko vai hajotetaanko? Villitäänkö vai viljelläänkö? Ei voi tietää. Pitääkö nyt mennä naimiaisiin?

Mitä opimme tänään
[siis eilen, vai olikse se toissapänä]: Koti voikin yllättäen osoittautua yhtymäksi.

keskiviikkona, tammikuuta 06, 2010

Koettelee se karvapeppujakin

Pakkanen nääs. Misse, armoton linnustaja ja ulkoilufriikki ei millään meinaa ymmärtää, että siellä oven takana on aina vaan se sama kylmä kuin viimeksikin. Asia pitää tarkastaa muutamankin kerran päivässä. Ja sithän me mennään, ei pomolle voi pullikoida.

Puetaan Hänelle valjaat ja Ulkoiluttamiseen Arvotulle Lemmikille toppatöppöset, kelsirukkaset, untuvatakkiset, kaulaliinukat ja toppa-what-ever-needed lisävarusteet. Ja mennään.

Joskus ihan talon nurkallekin saakka (5 m). Useimmiten vaan terassille (1 m). Käynnin kesto noin 3 minuuttia.

Mutta päästävä on. Kuuluu misseaanisiin ikiulkoiluoikeuksiin.

Tulisipa pian kesä.