tiistaina, maaliskuuta 22, 2005

Pönttö häämöttää!

Äidin asunnon kylpyhuoneremontti on kestänyt nyt lähes viisi [5] viikkoa. Koko tuon ajan hän on kärvistellyt lukaalissaan ilman vessaa. Haalaripukuista on saapastellut sisään ja ulos lähes kaikkina viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. Jälki on sen mukaista. Siivoushysteerinen mammani stressaantuu jo siitäkin syystä, kun hänen ovensa takana porraskäytävässä on pölyisiä saappaanjälkiä. Niitäkin on pitänyt käydä luuttuamassa. Puhumattakaan vatsan toiminnasta tilanteessa, kun joutuu aina kipittämään kellarikerroksen saunatiloihin. Ei ihme, että alkaa mennä entistä pahempaan ruttuun koko mummu.

Työ on edennyt muuten hyvin, mutta kun nuo mokomat raksalaiset näyttävät sairastuvan yhtä helposti niihin samoihin kevättalven tauteihin, kun muutkin duunarit. Nykyisin kun on jokaiselle työvaiheelle oma tekijänsä. Ne ovat erimiehet ne, kun repii vanhan, kuivattaa, tasoittaa, eristää, tarkastaa, lätkii kaalekit, saumaa, silikonoi, maalaa katon, vetää sähköt, asentaa kalusteet, heittää veden takaisin kulkemaan. Ja jos siitä yksi lenkki on sairaana, niin kaikki muu heti loksahtaa pois aikataulusta ja syntyy välipäiviä. Ymmärrän kyllä urakoisijankin tuskaa. Mutta silti, on se melko kohtuutonta, että ne asunnot, joissa on vessa kylpyhuoneen yhteydessä, joutuvat kärsimään pettävistä aikatauluista aiheutuvaa kusihätää viikkokausia, kun niitä, joissa on erillinen vessa, tehdään silti tiukasti ennakkosuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Kyllä vessattomat Tena-mummelit pitäisi sieltä priorisoida veks ja jonon ohi jo ihan ihmisoikeudellisista syistä!

Koska äidin kopperon osalta kaikki alkaa nyt olla katon maalausta, sähköjä ja kalusteasennuksia paitsi valmiina, tiedustelin puulaakin johtajalta valmistumisennustetta [jotta ehdimme pääsiäisen evakuoinnit organisoida, jos pahalta näyttää]. Maalari, sähkömies ja putkimies ovat nyt kuulemma sairaana, mutta kalustemies saadaan matkaan. Illan suussa oli jo liimattu pönttö paikalleen. Ehkä jo huomenna joku poppamies saa siihen veden pulputtamaan. Toivoa on.

Tuskin tupareita sentään vielä pääsiäisenä.