perjantaina, toukokuuta 20, 2005

Nikkarointia ja kakkakikkarointia

Missen kesänodotuspäikkäreiltä
Kroohhuoh, on tää nyt kummaa! Kai on maailmankirja mennyt jotenkin kissavihamaisesti vinksalleen, kun tuntuu, että ei se mökkikausi ala KOSKAAN! Nää vaan hyörii ja touhottaa kaikkea jonninjoutavaa. Organisoivat kakkosluokan kylä- ja hoitoterapiareissuja, ovat pitkiä aikoja poissa, kutsuvat kotireviirille koiruuksia [ei niissä mitään niin eksoottista ole - heitän siinä vaan hevosenkengän ja hieman sähähdän, purjehtien arvokkaasti häntä pystyssä puuuis kohtaamisen päätteeksi] eivätkä anna edes mitään uusia, kiinnostavia leluja.

Viimeisin villitys niillä näkyy olevan kantaa jumalaton läjä puuta sisään pesimis- ja lepoalueelleni ja ryhtyä nikkaroimaan siitä kapulakasasta jotain himmeitä jutskia. Koko ihastuttava parveke, jossa tapaan nyt lasien asennuksen jälkeen lötkötellä tähystelemässä ihan valtoimenani, on under construction. Edes Popeya ei tiedä kuinka kauan. Imuri vaanii joka mutkassa ja muutenkin kotioloissa on kevyen stressaava tunnelma. Saattaa kakkapökälettä jäädä korostetun enenevässä määrin sinne peräpeiliin [periaatteessa tyyppivika, olen puolipitkävillainen].

Tämänkin päivän ainoa virkistys oli päästä hippasen tassuttelemaan taas näppäimille ja kopasemaan hiirtä. Hiirulaiskuva, nam, voi kun diggaankin aina näitä. Ja muuan toveri [Vuosaaren kuriton raggari] on arvottu näemmä sisäruokintaan. Hyvin se kuule valjaissa sujuu se maailmaan tutustuminen. Katos kun vastuu on silloin aina jollain muulla. Voi mennä ja jolkotella ihan sydämensä kyllyydestä; liekanarunsa etten sanoisi puitteissa, mutta en sano, kun olen kissa. Taluttimessa kontrolli ei [yleensä] petä. Ja silti näkee muailmaa. Voisinpa kertoa muutamastakin Missen tajuntaa avartaneesta Lapin reissusta Nordsjön viiksivallulle, mutta ne väittävät nettiaikani olevan nyt lopussa. Niinpä tietysti. Käpäläni kopsaisi tänään kyllä muutamaa muutakin kissankuvilla ihastuttavasti somistettua sivua, mutta en nyt ehdi enempää linkkaileen.

Jaa, että nyt sitten pukkaa uutta lelua. Noh, en pane pahakseni, leikkimäääääään...