keskiviikkona, elokuuta 23, 2006

Öitä *

Rakastan alkukesän valkeita öitä. Ihanan paljastavia, samalla hauraan epäröiviä - ihan kuin ne pyytäisivät päivältä anteeksi, kun pitävät valaistusta yllä. Pitkästä kesästä kutsuen kuiskuttavia, neitseellisen puhtaita öitä, korkkaamattomia. Öitä, jolloin näkee hypätä ulkohuussissa läpi yön ilman lisälaitteita. Huijariöitä, illuusionlähteitä!

Vaikka valoisa yö ei parhaimmillaan ole yö ollenkaan, niitä ei kovin pitkään peräkkäin meille suoda [kaikille kansakunnille niitä ei suoda ollenkaan, holy smoke!]. Jo heti juhannuksen jälkeen alkaa hämärä hiipiä likemmäs. Annettu nami napataan hienovaraisesti hivutellen pikkuhiljaa pois.

Rakastan myös elokuun tummia, syleilyynsä armollisesti sulkevia öitä. Öitä, jolloin pimeys yllättäen kaappaa kyytiin, eristää pois kaikesta muusta. Ei voi nähdä, mitä siellä piilee, vaikka tietääkin. Saa sytytellä eläviä tulia, jotka luovat jänniä varjoja, kätkevät ja paljastavat. Pimeys huokuu lämmintä lupausta jälleentulevasta valosta, kaveristaan valkeasta yöstä.

En tiedä kumpia rakastan enemmän. Tiedätkö sinä [omalta osaltasi siis, minustahan ei todellakaan voi tietää]?

* Aistimukset edellyttävät möksätyyppistä olosuhdetta

6 Comments:

At keskiviikkona, elokuuta 23, 2006 1:53:00 ap., Blogger sea said...

Elokuun öitä. Vaikka valoisat yöt onkin veikeitä niin tykkään kun elokuussa alkaa olla syksyn makua ja voi sytytellä kynttilöitä pihalle. :)

 
At keskiviikkona, elokuuta 23, 2006 7:59:00 ap., Anonymous satujatar said...

Täällä meillä kyllä syksy-yö saa, pisteet nimittäin. Valoisat yöt ovat kirous huonouniselle ihmisraasulle.

Ja ei siihen aina mökkiolosuhteita tarvita, auttaa tietysti kokemuksen täydellistämisessä. Mutta kelpaa se parvekkeellakin haistella yötä.

 
At keskiviikkona, elokuuta 23, 2006 12:55:00 ip., Blogger --KATA-- said...

Minä rakastan kumpiakin ja ihan yhtä paljon. Vaihtelu nääs virkistää!

 
At torstaina, elokuuta 24, 2006 8:34:00 ip., Blogger ainailona said...

Sea: Kynttilät on parasta syksyssä! Ja talvessakin, sisällä.

 
At torstaina, elokuuta 24, 2006 8:34:00 ip., Blogger ainailona said...

Satujatar: Pimeys puree kyllä missä vaan, mutta mökillä on vielä pykälä aaveutta lisää. Säkkipimeetä!

 
At torstaina, elokuuta 24, 2006 8:36:00 ip., Blogger ainailona said...

Kata: Niin kai minäkin. Jotenkin vaan aina valkeuden hiipuessa tulee kaipuu, seuraavaan kertaan on NIIN pitkä aika....

Tervetuloa kommentoimaan - enemmän tai vähemmän pakonomaisesti;)

 

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home