Kuonaa, kuonaa, enemmän kuonaa...
... lisää kuonaa vaan!
Tuntuu, että paskaa puskee läpi niin naamasta, päänahasta kuin muualtakin ränsistyneestä rangosta. Olo on nuutunut, vatsa sekaisin milloin mihinkin suuntaan ja ihan liian moni asia ärsyttää. Etenkin se, kun painokäyrä nyt taas hiipii hiljaksiin yläkanttiin vaikka syömisessä ei suurempia muutoksia ole tapahtunut. Suolapähkinöiden himo tosin on ihan tolkuton. Estrellaa sen olla pitää, mielellään se 300 g punainen pussi. Suolaa sikana, voihan huoh-röh!
Painavat on savuttomuuden lunnaat. Mahtaako ns. aineenvaihdunta joskus rauhoittua niin, että sitä pystyy jälleen vähillä hiilareilla pitämään jossain rotissa ja kurissa? Nyt ei mikään pure, ihan sama mitä naamaansa läppää, niin taas on uudet kohonneet luvut taulussa, kun vaaka vaakaan pomppaa. Ahistaa. Mutta en ota sitä ekaa röökiä en, perkele, tämä jo lähes puoli vuotta kestänyt kärvistely ei saa nyt enää mennä hukkaan. Jossain asiassa on meilläkin vaan nyt pakko onnistua.
Onko kukaan kokeillut elimistön kuonanpoistokuuria? Onko sellaisesta mitään havaittavaa hyötyä? Tämmöstä tyrkyttelivät viimeksi kauppakeskuksessa – 20 päivää ja kaikki on toisin! Vai onko?
Onneksi ajatuskuonan voi aina lappoa tänne Blogistaniin;))
Kepeää helytorstaita.
9 Comments:
Kyllä se kuona poistuu luontevasti nestemäisenä hikoillessa ja vessan putkistoa pitkin, raskaampikin on hyvin lähtenyt Itämerenaltaaseen. Kalorinpolttoa, vettä ja ravintoa sopivasti - siinä unohtuu kuurit!
Kuurit on pelkkää rahastusta. Kyllähän siinä olo kevenee kun lompuukissa on vain matti-kulta.
Niin, ja tietenkään et ota mitään tupakkaa, koska inhoaisit ittees sen jälkeen tosi paljon. Voit vaikka pitää sen inhofiilistelyn ihan harjoituksen vuoksi (mielikuvatreenit, psyykkisen-fyysisen vuorovaikutus, you know) niin huomaat ettei ois kannattanukaan :-)
Ano: I know, mutta kun aina kaikki poppakonstit ovat paljon HOUKUTTELEVAMPIA kuin raadollinen vääntö;)
Meikäläisessä on lisäksi jokin ylikierroksilla hyrräävä, sisäänrakennettu sohvaperunamoduli, joka ei vaan saa sitä kankkustaan liikkelle.
Zepa: No en tietenkään ota, lällällää. Tässä on inhokkikohteita framilla jo ihan tarpeeksi muutenkin.
Täytyis vaan nyt saada nää muut addiktiot hanskaan yhtä hyvin.
Millähän mielikuvatreenillä saisi nuo suolapähkylät pois mielestä [ja suusta]? Brandynkin lutkutus voisi jäädä vähemmälle...
Ite taistelen koko ajan sen kanssa, että suuhunpantava menettäisi merkitystään. Eli että mikä höttömerkitys sillä kulloinkin on, pienenisi se. Jos kyseessä on ihan selvä ravinnon hankkiminen hetkellä jolloin on nälkä, niin eihän siinä sitten mitään, merkitys ja arvo kunnossa. Mutta ne kaikki muut (viihde)merkitykset! "Mul on tylsää, otanpa pullaa." "En kerkee syömään, vedän tosta korvapuustin" "Mieli tekis mieli tekis jotain.. mmmmakeeta! Sukkulaatia!" Nää viimosethan on siis ns. perheestä. Niitä pitää vaan höylätä pienemmiksi senkun kerkee. Eikä olla varmaan siitä rojektissa yksin.
Vaa'an luvut alkavat näyttää pienemmiltä kun ottaa liikunnan avuksi. Aloittaa voi kävelyllä, ja siitä eteenpäin. Ilman liikuntaa on vaikea pitää kalorimääriä niin pieninä, että paino putoaisi ilman nälkäkuuria. Joka ei ole kivaa eikä terveellistä.
Itse en usko siihen, että paino putoaisi vain hiilareita välttelemällä. Tasapaino, kaloreiden laskeminen ja liikunta ovat olleet avaimet omaan 10 kilon pudotukseeni viimeisen vuoden aikana.
Zepa: Päivittäistä taistoa taitaa tää olla. Paras ottaa vaan ihan rauhallisesti. Painonnousu kun ei välttämättä ole lihomista. Terveisin Neste.
Maria: Kiitos kommentista ja kannustavasta omasta kokemuksestasi!
Kävelyä täällä harrastetaankin jo ihan päivittäin. Täytyy tässä grillikauden kynnyksellä tarkastella vielä tuota sapuskapolitiikkaakin uudemman kerran.
Kivaa kesää;)
Lähetä kommentti
<< Home