torstaina, huhtikuuta 26, 2007

Onnen kanta moinen

Sosiaalipuolen vanhustentilanarviointiosaston henkilöt [Vaanilan kielellä sosiaalitantat] piipahtelevat pyynnöstä [ja kai välillä ihan virankin puolesta] mummeleiden luona. Tällaiseen hoitoneuvotteluun minäkin sitten kömmin kuulolle, kun aika oli äidin kanssa sovittu. Paikalla siis asiakas, omahoitsu, tantta ja omainen.

Ja olipas ihanan kannustava ja rohkaiseva tapahtuma! Tantta oli oiva, oikein supertantta! Huumorintajuinen, jopa rempseä, joi kahvia, puhui tarpeeksi kuuluvalla äänellä, katsoi ihmisiä aidosti silmiin, ylipäätänsä keskusteli eikä sanellut, kuunteli sen ratkaisevan fiilispisteen ylimenevän osan asiakasta itseään, mietti vaihtoehtoja ja mikä asiakkaalle parhaiten sopisi. Teki muistiinpanoja, kekkasi ratkaisuja. Oli tilanteessa kybällä läsnä.

Tapaamisen jälkeen pisti rivakasti tuulemaan ja informoi jämptisti niin omaista kuin asiakastakin tulevista tapahtumista [mammalla on nyt ohjelmaa!!!]. Sivulauseessa tuli paljastaneeksi, että on uusi näissä hommissa.

”Älä koskaan ikinä muutu, pysy aina sellaisena tanttana kuin nyt oot”. Pliis tantanderos. Tää on niin palkitseva kokemus Helsingissä, NIIIIN, että tekisi mieli LAULAA!
____________________________________________

Jalkanootti: Mielestäni keskustelun virittäminen [A-talk 26.4.2007] paperikoneen ja ihmiskoneen hyväksi tehdystä työstä maksettavasta liksasta on ihan aiheellinen.

11 Comments:

At perjantaina, huhtikuuta 27, 2007 1:30:00 ap., Blogger --KATA-- said...

Mitä minä tunnen suomen vanhushoidon tantaderoseja niin tämä on jo yllätys: "puhui tarpeeksi kuuluvalla äänellä, katsoi ihmisiä aidosti silmiin" !!!!!!!!!!!!!!!!
Wow, oispa tälläistä ollut mun vaarinkin kohdalla sekä toivottavasti myös omien vanhempien kohdalla, miten ikinä kaikki meneekään. (aina vaan sellasia kuivahkoja hämäläisen hiljasia akkoja saatana)
Iloitsen puolestasi!

 
At perjantaina, huhtikuuta 27, 2007 1:31:00 ap., Blogger --KATA-- said...

siis vanhempien kohdalla puhuin tulevasta, nyt ei onneksi ajankohtaista!

 
At perjantaina, huhtikuuta 27, 2007 6:57:00 ap., Anonymous Anonyymi said...

Nyt sitten peukut pystyyn mamman ja muiden vanhojen puolesta, että tuo ammatti-ihminen pysyy töissä. Kateus vie kalatkin vedestä, sekä yksityisen palkkatarjous tulossa.

 
At perjantaina, huhtikuuta 27, 2007 2:03:00 ip., Blogger Kaura said...

Jeaah, jotkut tantat on ihan yyberihuippuja! Vielä kun sais jotenkin sen possutiivisen palautteen menemään perille, että jaksavat jatkaa semmoisina.

 
At lauantaina, huhtikuuta 28, 2007 7:02:00 ip., Anonymous Polgara said...

Wau, no joo, siis oli todella uusi, kun vaan jaksais. Niin moni ei niissä töissä jaksa. Hieno homma kuiteskin! Ja minulla on tapana kyllä kiittää tätsyjä, jos joku jutska on mennyt hyvin. Laitan vaan kiitti-meilin, kun osoite Tsadilla Terken ja Soskun puolella on etunimi.sukunimi@hel.fi ,D Ja ruusupuntti liitteeks ;D Herkistää se vähäsen!

 
At sunnuntaina, huhtikuuta 29, 2007 12:15:00 ap., Blogger ainailona said...

Kata: Vähän samanoloisia kuin sinulla ovat omat kokemuksenikin olleet aiemmin ja siksi ei ihmeitä toiveita tällekään tapaamiselle ollut.

Positiivinen ylläri oli todella kannustava - ihan havaintona jo. Jotta voisi se kai periaatteessa pelittää. Jos vaan löytyy oikeita ihmisiä oikeaan kohtaan oikealla palkalla tekemään oikeita asioita.

 
At sunnuntaina, huhtikuuta 29, 2007 12:17:00 ap., Blogger ainailona said...

Ano: Sepä se, tiukkaa on tuolla alalla ja kutsumus alkaa olla niistetty loppuun. Haastetta riittää, että homma saadaan taas haltuun. Ans kattoo, onko uudesta hullutuksesta siihen!

 
At sunnuntaina, huhtikuuta 29, 2007 12:20:00 ap., Blogger ainailona said...

Kaura: Älä muuta viserrä, valittamassa ollaan aina, mutta jos joskus jotain hyvää tai iloa käy mielessä, niin sinnehän se helposti jää. Taidan ihan pirtuuttani kokeilla Polgaran vinkkiä - suoraa palautetta.

 
At sunnuntaina, huhtikuuta 29, 2007 12:22:00 ap., Blogger ainailona said...

Polgara: Kiva, kun muistutit palautteen annosta. Ihan liian usein jää väliin, vaikka mieli olisikin hyvä.

Tekijän ohella myös esimiehelle kulkeutuva palaute voisi olla hyödyllistä. Onneksi nykyisin netistä löytyy aika hyvin näitä tietoja.

 
At sunnuntaina, huhtikuuta 29, 2007 6:55:00 ap., Anonymous Anonyymi said...

Kunnallispoliitikot (voi meitä...) tekevät tärkeimmät soster-puolta koskevat käytännön rahapäätökset, eli sinne jos minne sitä painetta. Heitä joutuvat kuuntelemaan kaikki jotka esinais/-miestasolla jostain jotain yrittävät arvovalinnoida...

 
At tiistaina, toukokuuta 01, 2007 2:25:00 ap., Blogger ainailona said...

Ano: Voi todellakin teitä, ei ole kiitollinen savotta näinä rahasta taistelun aikoina, mutta toivottelen oikeudenmukaista ja järkevää päätösmieltä vaan.

Maalaisjärjellä kaupungeissakin moni asia ratkeaa parhain päin.

Ja taas laajeni palautteeni rinki.

 

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home