Pesänrakennus: Failed
Muuan älykkö-aboutcity-amppari oli päättänyt ryhtyä pusaamaan pesää heti parvekkeemme oven ulkopuolelle, kattoon, oven ylälaitaan. Joka kerta, kun oven aukaisi, räpsähti vaiheessa olevasta pesätekeleestä tuoreimmat kerrokset taivaan tuuliin. Ja amppari tietty ärsyyntyi ja äityi piikittelemään ja puolustelusyöksähtelyihin. Pakko oli usuttaa vastaiskuun aina niin rohkea, tyttöjään antaumuksella puolustava, perheemme sankari, kesäaikamme legenda: Resurssi!
Nyt on hyönteinen pesineen biojätettä. Taidan kyllä viedä pussin ulos ennen unia – jos se vaikka kostonhimoisena sieltä sittenkin yön aikana virkoaa vielä.
____
Katohan kuvaa isompana [vaikka se äkkiä katsottuna näyttääkin jauhelihalta, jossa on joku maustehärpätinkippo] - minusta aika mainio otos Resulta ampiaisesta, vaikka vähän onkin epätarkka. Täs on siipien havinaa ja tuntosarvien tuoksinaa...
4 Comments:
Hahaa, eli sinäkin siis valjastat miespuolisen kansalaisen ampparijahtiin! Niin teen muuten minäkin, Peg. Meilläkin on sama tilanne, eli ampparit pesivät parvekkeen yläkerrassa, jossain ullakolla. Siippanen saa sitten niitä hätyytellä, mutta paha kyllä ne yrittävät joka vuosi samaa pesimispaikkaa. Sitkeitä pirulaisia.
Muurahaisista hankkiuduimme jo eroon (tai siis Siippanen hankkiutui, itse tyydyin antamaan hyviä vinkkejä kauempaa). Pihalla ei enää pirulaiset pistele.. :)
Peggy: Jotkut työt nyt vaan _on_ miesten töitä. Kuten karvasta tukkiutuneen suihkun lattiakaivon tonkiminen... uuh.
Minustakin on näin avoliiton aikana sukeutunut ötökkäkammoinen. Aiemmin tyttökenttana saatoin hyvinkin hätistellä omat ja vieraiden nilviäiset ulos tai autuumille maille, mutta ei enää. Se kun on vaan niin paljon helpompaa laittaa mies viemään ne hämikset ja muut epäilyttävät öttiäiset ulos.
Ano: Ötökkäkammoisuus on vain hyvä piirre;) Mieshän se "sankarina" saa hyvästi fuelia pyttyyn...;>>>>]
Lähetä kommentti
<< Home