keskiviikkona, kesäkuuta 03, 2009

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä

Muutama rivi tieliikenneonnettomuudesta uutisessa. Jokapäiväistä huttua, jatkuvasti sattuu jotain, jokapuolella.

Nyt vaan sattui menemään kylmäksi ystävä - huipputyyppi - laakista, melko suorilta jaloilta inhimillisesti katsottuna aivan liian varhain.

Koskaan ei voi tietää koska sitä viimeistä ehtoollista nauttii ja finaaliäyskäisyjä kotikohteeseen sylkee. Jos vaikka aamuinen lentokoneeni yllättäin vain häviää?

Jospa sitä hiljaksiin oppisi elämään. Tässä ja nyt. Uskaltaisi. Ennen kuin on liian myöhäistä.

Surujen ja murheiden määrä ei ole vakio. Armotonta kasvualuetta - taantumassakin.

1 Comments:

At lauantaina, kesäkuuta 13, 2009 8:58:00 ip., Blogger Sun äitis said...

Melkein hävettää, kun en ole aiemmin lukenut ja jotain lohdullisen tapaista kommentoinut!

On vain ollut olevinaan kiireitä. Taas tuli mieleen, että pitäisi pysähtyä. Kun mistäänhän ei koskaan mitään tiedä etukäteen.

 

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home