keskiviikkona, helmikuuta 16, 2005

Harmittomia hallusinuotiota?

En ihmettelisi, jos makuuhuoneessamme aamun tullen [juuri sen yöunen onnistumiseen ratkaisevasti vaikuttavan viimeisen ennen oletetun kellon tai muun herätysliikkeen soittoa vilahtavan vartin aikana] hiippailisi Ingman tyrkyttäen hopealautasella turvan alle maitotuotehapatteita, [tuoteperhe myös tunnettu markkinointinimellä kantturantuotoskehitteet] ennen kuin ehtii kissaa paikallistaa. On nimittäin sen verran hallusinatiivista tavaraa tullut tässä viime aikoina silmille [peput ovat olleet pääaukisesti kyllä ihan oikeita, molemmat puoliskot].

Jaa mitäkö nyttaas?

Pikakelasin kolme [3] jaksoa Kaunareita peräkkäin, joissa kaikissa kummitteli Botoxilla megatöröhuuliseksi kuolleista [noh, meinas tulla kirotusvire, arvaa mikä vokaali oli vaarassa jäädä pois?] elvytetty Taylor, joka [vainajaksi rinnuksen kohdalta hämmentävän tyköistuvassa ilmeisesti taivaallisessa Forrester-toogassa] liihotteli hönkimässä järkeä yhden sun toisen Beverly Hillsin kurjuudessa räytyvän eloisan sarjahahmotarpojan tuskaiseen elämäntilanteeseen. Tämä kyllä on kanta-astujakatsojien täydellistä aliarvioimista. Eikö Taylorilla muka ollut oikeus kuolla irvokkaasti ja levätä rauhassa?

Salkkareita ei tullut ollenkaan, vaan yliannos Viiviä ja toisiaan kehuvia Telviksiä. Kyllä kansa taas tiesi yhtä napakasti kuin aina euroviisuissakin.

Misse söi silakkaa [ja pyysi lisää!!! Onkohan se dioksiinihoitotaso nyt kohdallaan? Kissahan ei voi olla väärässä, varo vaan EU!].

Mamman verenpaine on jo kolmatta viikkoa normaalitasolla [taidan lähettää Mehmetille - vai mikä se poppamies nyt olikaan - kiitoksesi tuokkosellisen mämmiä].

Heitänpä jatkoksi vielä muutaman hallusinaation Vaanilan sivupaneeliinkin [olipas juntturoitunut staattiseen tilaan]. Ylipäätänsä ryytyneet tai muihin asioihin keskittyneet [edelleen ihan hyvät blogit, mutta ehkä aihepiiriltään liian vieraaksi osoittautuneet tai muuten aiemmista tuntemuksistani muuttuneet] tirkisteltävät ja tarkkailtavat palautetaan takaisin riviin. Sliisk. Se ei tarkoita, ettenkö edelleen lukisi niitä. Tarkkailuun tupsahtavat uudet ilmiöt Kaura, Veivi ja Puimakone [no olipas nyt maatalousaiheinen otanta]. Ja kun toistuvasti olen yllättänyt itseni lukemasta Luukuttajaa [auts, tätä on kyllä vaikea tunnustaa], kai se tarvii tuikata luettujen karsinaan. Kun nyt tämänkin helmenkalastajan vielä meni julkaisemaan.

Ja tiedoksi suuresti arvostamaani [peppua erinomaiseksi kehittävää] lajia harrastavalle Viittakaksikolle, että olette galaksien välisessä tarkkailussa, vaikka en imagosyistä, [tämän lähemmäs urheilua en uskalla profiloitua] nyt rohkene ihan linkata vielä. Toisaalta, koskaan ei tiedä milloin räjähtää; se on diili, jos jutut virkistyvät - luikkarikuvia ehkä?.

Näihin jonninjoutaviin johanavgrannilaisiin yli luonnon ulottuviin tunnelmiin päätämme päivämme ja siirrymme paneutumaan Resurssointiin.

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home