tiistaina, helmikuuta 08, 2005

Paskiaistiistai

[also known as Laiskiainen]

Taas on aika tuon armoitetun Helmi-tädin perinnöksi jättämän vuotuisen paskiaistiistain. Päivän, jolloin kaikki menee päin mäkeä ja laskut ovat sen mukaiset. Huomaat jo heti aamutuimaan silmiäsi hieroskellessa, että erittäin pitkät pellavat ovat kietoutuneet kaulasi ympärille monta kierrosta ja olosi nyppyyntyneessä reumakerrastossa on tukala. Nautittuasi aamupalaksi lautasenkokoisen nauriin, suittuasi valtoimenaan hulmuavat kultakutrisi ja unohtamalla kolinan sivelyn korvan taakse, voitkin siirtyä työpaikalle välttelemään työntekoa ja tapaamaan paskiaistovereitasi [ja pomoa, jolla lienee paskiainen ainainen, varo vaan].

Paskiastiistaina kun ei ole suotavaa paiskia yltiöpäisesti hommia eikä heilua terävien kanssa. Tarkista kuitenkin, että keh-Ruut on paikallaan, jotta pääset itse valoisampiin öihin ja töihin. Se vähäinenkin työnteoksi naamioitu lauttapelinpeluu on syytä lopettaa jo alkuiltapäivästä, itse asiassa heti siinä hernerokkasumukaasutankkauksen tienoilla.

Töiden päätteeksi kokoonnutaan paskiaisporukan kanssa pakkopullalle ennen lähtöä napakelkkaretkelle. Kevyt pullastelu on sallittua. Pidä huoli, että saat tarpeeksi massaa. Napanderiksi retkelle kannattaa ottaa termospulloon taskulämmintä kossulla jatkettua höylämaitoa. Tarkista myös ennen lähtöä napakelkan jousitus ja isku- sekä vastaanottokyky. Sipaisu rasvaa pieliin voi olla paikallaan.

Ja eiku mäkeen! Hyvällä säällä ja laskupäällä kelkka ohjastuu laskun kannalta otollisiin kohteisiin. Liha on sallittua – carne vale!

Kun himmurtai koittaa voi työntekoa jatkaa taas normaalisti. Aamulla vaan katumuspilleriä naamaan ja hyvästit lihalle. ”Paas toi paikalleen” urahtaa "mä en lasku kaverisi" navanalusalus kurnien. Siitä se lähtee. Kohti päästäistä.
---
Tähteet:
Paskiaislulla
Mäskiäislaki
Juhana Helmenk... Herttuan hovi