Pashajuttu mämmikourille

Taas on Tanska ja Norja jo kiinni kiirustorstaina, suomalaiset paiskivat töitä ja ruotsalaiset viettävät työpäiväksi naamioitua kevätpicniciä. Epistä.

Näin päästäisviikolla päästään aina selvittämään jollekin ruisjauhoja tuntemattomalle ulkomaanretkeilijälle työmaakuppilassa ilmiötä mämmi. What the f... is that? Well, it is mämmi, our traditional Easter desert [perinteinen pääsiäisautiomaa]. Try some, it is delicious [epäluuloista äimistelyä, harva uskaltaa koskea]. En minä siitä itsekään erityisemmin pidä, mutta maistan sen pienen kipollisen vuosittain ihan perinnesyistä. Ettei totuus unohtuisi. Mutta mikä on totuus mämmikouran suhteen, hei martat? Martat?

Oma päänsisäissuosikkini [munien ohella] on pasha. Sain hyvän ohjeen muutama vuosi sitten työkaveriltani ja siitä saakka olen tehnyt sitä joka vuosi, alati kasvavia annoksia. Jokainen, jolle olen kukkaruukullisen pashaa pyhien huomenlahjana tai tuliaisena kiikuttanut, on pyytänyt lisää seuraavana vuonna. Tänä vuonna näyttää tulevan tilausta jo kolminkertaiselle erälle. Olkaa hyvä, haluan jakaa tämän [ohjeen, irti kukkaruukustain] kanssanne, kokeilkaa [huomionarvoista tässä ohjeessa on se, että kermaa ei käytetä ollenkaan ja silti tulee tosi namia].

Pashaa Vaanilan tapaan
500 g rahkaa
2 dl creme fraichea
100 g sulatettua voita
1 munankeltuainen
1 dl sokeria
50 g mantelirouhetta
½ tl vaniliasokeria
1 dl rusinoita
1 dl kuivattuja hedelmäpaloja

Valuta rahkaa kahvinsuodattimessa muutaman tunnin ajan. Sekoita sen jälkeen kaikki ainekset yhteen ja laita valumaan suodatinpussilla vuorattuihin sopivan kokoisiin kukkaruukkuihin. Aseta kevyt paino päälle ja anna herkistellä yön yli. Kumoa ja syö.

Röyh. HerKullista pääsiäistä!

Perskutten, kun onkin perjantaifiilis...
___
Lukuvinkki: wide open - vihdoinkin pientä stimuloivaa vipinää uutuuksissa.