sunnuntaina, elokuuta 28, 2005

Aika kypsä

Kun tekosyyt on kerta kaikkiaan loppuun kaluttu, sääkään ei enää vaikuta liian helteiseltä ja toimintakykyiset olennot heräävät kohtuullisessa aikataulussa kotoa, sitä ei voi enää siirtää. SuurSiivousta [kansankielellä Elmat vaan].

Että voi yhdestä nelikiloisesta kissanräppänästä lähteä karvaa niin tolkuton määrä. Imurointikin pitää tehdä intervallitekniikalla. Ensimmäinen aalto pyyhkäisee keskilattialta suurimmat roippeet, sitten kaposammalla suulakkeella hienosäätöimut [nurkat, jalkalistat, hyllyt, hankalat koloset], lopuksi tekstiilisuuttimella sohvat, tuolinpäälliset, verhot, sänky yms. tyygipuoli muutamaan kertaan. Ja silti moppiin tarttuu karvapalloja salaisista kätköistä, joita ei näe. Huoh.

Missellekin päivässä oli haastetta. Siivosimme kahden koneenkäyttäjän taktiikalla, toinen toistamme tukien. Samalla, kun kissan on elintärkeää paeta imuria, niin sen pitäisi voida jahdata moppia. Mahdoton yhtälö, mopin jahtaaminen on aivan liian vaarallista, kun imuri on nähty. Misse päättikin vetäytyä saunan keskilauteelle vartoilemaan tilanteen selkiytymistä [imurin kaapitusta].

Ja kukas se ensimmäisenä olikaan puhtailla [ei kuitenkaan valkeilla – arvannet syyn miksi] lakanoilla?

Kaikille sileiden lakanoiden fanaatikoille todettakoon, että mankelointi ei vaan ole meidän juttu. Siihen sisältyy liikaa äitiperäisiä traumoja ja epäonnistumisen tunteita. Ryppyyn ne menee kumminkin [ja menikin vielä lisää, kun urakka saatiin valmiiksi...].

Ei voi iltaansa paremmin moisen ähkimisen jälkeen päättää kuin katselemalla Eastwood leffaa, jossa roistokin [varas] on sympaattinen [ja ihq].

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home