sunnuntaina, maaliskuuta 26, 2006

Reiskaksi reiskan paikalle?

Ihan epistä. Miten voi heti näin loman päälle joutua niin helvetilliseen oravanpyörärullaatiin, että verenpaine pomppaa ilman päivittäistä salmiakkiannostakin tappiin, viikko sitten nautiskeltu älyttömän ihana aromaterapia on himmeänhäviävä muisto vain ja se alati pinnan alla kytevä veetutus pääsee syövyttämään kartan reunalla patsastelevan mielen? Kele.

Kannattaisi kai jatkokouluttaa itsensä remonttireiskaksi. Niillä on kuulemma kovasti töitä nyt, kun kodinkunnostusbuumi käy kuumana. Huushollit rapautuvat, halutaan parempaa, laadukkaampaa ja trendikkäämpää. Ihan pienikin tehtävä yksittäisessä asunnossa tuntuu olevan hankala sopia ja järjestää. Ei tahdo reiskaa löytyä millään.

Jospa tässä jonotellessa reiskan pakeille opiskelisikin ne laatoitushommat sun muut parketinhionnat ja jalkalistojen elävoittämistemput itse. Ajatella, saisi ihan itse päättää mitä tehdään, suunnitella miten [luovuus täyteen kukkaan], aikatauluttaa itselleen sopivalla tavalla, tehdä hankinnat, tupeloida hommat omin käsin, valvoa työtä ja lopuksi todeta tuloksen. Jos vaikka saisi palkinnoksi konkreettisen onnistumisen fiiliksen itse tehdystä työstä [tai sitten ei, missäs bisneksessä ei riskejä olisi]. Sitä herkkua harvemmin työelämässä pääsee nykyisin maistamaan. Kun ei mikään tule valmiiksi, kvartaalissa ei ehdi. Mikäs se olikaan tämän vartin skouppi?

Vaikka keskeneräisyyden sietäminen on monesti työelämässä tarpeen ja edellytys, niin minä ainakin kaipaan finaaliin, sinne missä palkinnot jaetaan. Ei haittaa vaikka en mahtuisi kärkikymmenikköön, kunhan ollaan maalissa ja jotain tunnistettavaa on saatu aikaiseksi.
---
Vai että kesäaikaan. Täytyykin kömpiä tästä höyhensaarille kuromaan kiinni kohta katoavaa tuntia.

8 Comments:

At sunnuntaina, maaliskuuta 26, 2006 12:37:00 ap., Blogger Peggy G. said...

Saako kysyä suosikkisalmiakkiasi? Minulle ehdoton namisuosikki on apteekin salmiakki. Verenpaineen nousun pelossa sitä ei vain uskalla usein syödä. :(

 
At sunnuntaina, maaliskuuta 26, 2006 12:44:00 ap., Blogger ainailona said...

Kaikki salmarit käy;) Kärkipäässä suosikkilistallani ovat irtokarkkihylyn pääkallot ja salmiakkikalat, Halvan vinoneliöt ja noitapillit. Apteekin salmiakkikin putoaa hyvin, on vaan niin pieniä pakkauksia...

Paras efekti syntyy, kun mässyttää yhteen hedelmäkarkkia ja salmiakkia. Nallet, vadelmasydämet, viinikumit kaikenlaiset...

 
At sunnuntaina, maaliskuuta 26, 2006 1:02:00 ap., Blogger sea said...

Kovan salmiakkipantterin kanssa on otettava hedelmäpantteri ja missä äksiä on aina se kaksi kerralla (salmiakki ja hedelmä). Yksittäisen minä suosin lakunappeja (niitä lakumaisempia), niitä onko ne nyt Halvan kanssa askissa semmoisia pyöreitä, paketti on punakeltainen (?), erilaiset kirpeän suolaiset salmiakin esim pääkallot, turkinpippurit, vanhat autot...

 
At sunnuntaina, maaliskuuta 26, 2006 1:02:00 ap., Blogger Sun äitis said...

Sehän tässä on ainoa lohtu, että jos syksyyn asti saa elää, niin koitaa se viikonloppu, joilloin saa lahjaksi kokonaisen ihanan nukkumatunnin.

Minulle maistuvat turkinpippurit.

 
At sunnuntaina, maaliskuuta 26, 2006 7:20:00 ip., Blogger Marleena said...

Tulin "takki tyhjänä" moikkaamaan ja kiittämään sinua. Kun saisi verenpaineet kohoamaan edes normaalille tasolle. Ei siinä auta salmiakkikaan...

 
At maanantaina, maaliskuuta 27, 2006 12:28:00 ap., Blogger Peggy G. said...

Äh, mikä kommenttilaatikko tämä onkaan, tulee kauhea salmiakinhimo täällä.. :(

Minä pidän niistä vanhoista salmiakkiautoista, täytyy oikein suositella. Niitä ei vain joka paikasta tahdo enää löytyä. Nams, hyvää salmaria. Sitten AIKOINAAN avaruusrahat olivat todella nameja. Eikös niitä enää tehdä, vai miksei näy?

Lapsuudessani (silloin kampakeraamisen kauden aikoihin) oli myös mahtavaa salmiakkijauhoa myytävänä.

 
At keskiviikkona, maaliskuuta 29, 2006 12:18:00 ap., Blogger ainailona said...

Täällä näyttää kokoontuvan salminakkiklupi!

Sea [lienee se ennen elina?] on täysin oikeilla raiteilla siinä, että nuo yhdistelmänamit [salmiakkia ja hedelmää] ovat todella hyviä! Vadelmasydän kera pääkallon ihan parhaasta pääkallosta tässä suhteessa.

äitee: Turkkarit kyllä ovat parhaimmillaan kossussa;)Vai sitäkö tarkoititkin?

Marleena: Kiitän käynnistä! Jos ei paineet salmiakilla nouse, niin takaisin "perinteiseen" työelämään sieltä! Johan korvissa kohisee.

Peggy: Salmiakkijauho meni aina nenään ja kirvelsi pitkään. Hyväähän se tietty oli, mutta kyllä kiinteämallinen on helpompaa nauttia. Annetaan menneiden siltä osin olla....

 
At keskiviikkona, maaliskuuta 29, 2006 12:58:00 ap., Blogger sea said...

Juu minä sama ihminen. :)

Vadelmasydän? Pääkalloja olisi namipussissa. Huomenna on vielä haettava Makuunista mansikkajauhiksia! Niiden salmiakkiversiota ei muuten ole näkynyt vuosiin.

 

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home