Ihmisille, joilla on vain yksi elämä
Disclaimer: Angstipolkka
Punainen lanka: Maarit Tastulan vieraana psykoterapeutti Florence Schmitt: Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät hälyttävällä tahdilla. Apua on yhä vaikeampi saada. Eikö Suomella ole varaa pitää huolta lapsistaan?
Lasten kasvatuksesta en tiedä [enkä ikinä tule tietämään] mitään. Omakohtaisissa kokemuksissa vanhusten kasvattaminen sattuneista syistä korostuu. Se ei silti tarkoita, ettenkö ymmärtäisi [havainnoisi] sitä, mitä tässä nurkassa tellusta tapahtuu. Kaikilla rintamilla.
Ohjelmassa Florence latasi osuvasti: ”On yhteiskunnan poliittinen valinta, että vanhukset, sairaat ja lapset jätetään heitteille. Elämän kulkua sanelevat työelämän ehdot, rahan perässä juokseminen, hyvinvoinnin lisääntyminen ja yleinen välinpitämättömyys. Elämä on kuin suuri puu, jonka mahlaa pitäisi ahmia niin paljon kuin ehtii ja osakseen saa.”
Haluammeko todella elää tällaisessa yhteiskunnassa ja pelata näillä pelimerkeillä? Miksi lapsen pitää tuntea itsensä toisarvoiseksi sen takia, että vanhempi ei voi jäädä kotiin lapsen sairastuessa, kun työnantaja sponssaa näitä tilanteita varten hoitajapalvelun? Miksi hoitoasioissa pitää jatkuvasti säästää ja joustaa, kun samaan aikaan rahaa valuu jatkuvana norona kutistuville [sponsoroiduille?] katsomoille lirkuttelevaan ökykalliiseen oopperaan, likaisessa pelissä erityisen kunnostautuneeseen urheiluun ja eduskunnan hulppeisiin satavuotisjuhliin?
Mä en haluu, että mun verorahoja käytetään näin. Mä haluun, että mun roposilla tarjotaan mummelille yksi kotihoitokäynti lisää, viedään huonojalkainen ostoksille, ohitetaan apua tarvitsevan ajanvarausbyrokraattinen simputussessio, kammataan potilaan tukka, pienennetään luokkakokoa kouluissa, maksetaan hoitotyöntekijöille parempaa palkkaa, tarjotaan laitoksissa kelvollista ruokaa ja kyseenalaistetaan, mitä kaiken mahdollisen ulkoistaminen ja kilpailutus oikeasti maksaa [varsinkin, jos lopputuloksena on sutta ja sekundaa].
Mitä sinä haluat? Mietitkö koskaan minkälainen huiske siellä oman kiikkustuolisi ympärillä aikanaan käy? Tällä menolla myös lapsilta räjähtää pää jo paljon ennen kuin vanhempi on apua tarvitseva vanhus. Vai liekö kiikkustuolikin asukkeineen silloin jo ulkoistettu Kiinaan tai Intiaan? Sukkulaan Venukseen?
10 Comments:
Minä olen samaa mieltä. Enkä muuten (asiasta kymmenenteen) edes tajua onko mahdollista tulla toimeen jollakin kansaneläkkeellä. :( Kurja juttu, ettei ihminen edes elämänsä illassa saa ihmisarvoista kohtelua. Olen kuullut aika karmaisevia tarinoita vanhainkodeista ja sairaaloiden geriatrisista osastoista.
Mitä lapsiin tulee, niin mieleen juolahtaa kyllä sellaistakin, että millaiset päättäjät, sellainen kansa. Varmasti yhteiskunnan pitäisi tehdä enemmän lasten hyväksi, se on ihan selvä. Mutta todellinen tabu tuntuu olevan se, miksi jotkut vanhemmat eivät ole valmiita uhrauksiin oman jälkikasvunsa vuoksi. Monet nimittäin oikeasti VALITSEVAT sen rahakkaamman vaihtoehdon inhimillisemmän sijasta. Kukaan ei pakota, tällaisia vain meidän arvomme ovat tänään. Sopii miettiä, mikä meni/menee pieleen (arvo)kasvatuksessa.
Tää on hassu juttu. Kansa on vaatinut huono-osasille parempia oloja jo pitkään, mutta aina vaan supistetaan. Heikolta on niin helppo ottaa, ei pistä vastaan.
Onneksi yksi heikko löysi tänään laatikosta Kelan lapun jossa uusi eläkepäätös oli tehty pikapikaa ja pääsee nauttii taas aavistuksen isommasta kuukausirahasta. :)
Paljos kansaneläke on?
Vastauksena eläkkeestä: eikös se ole tuplaten opintotuki ja ehkes jopa se hulppea peruspäivärahakin?
Näihin asioihin vaikutetaan vain äänestämällä, vahtimalla tuloksia ja pomottamalla oikeille tahoille. Arvoista kyse virkahenkilöilläkin.
Peggy G:n asenteella pestään vain käsiä ja syyllistetään vanhempia.
Aletaan valmistautua hyvissä ajoin ensi kevään vaaleihin. Pidetään huolta että näistä asioista puhutaan, ja ihan konkreettisesti kysellään ehdokkailta mitä valintoja ja äänestyspäätöksiä he aikovat tehdä. Tutkitaan eri äänestäjien ja puolueiden äänestyshistoriaa ja vaaditaan selityksiä. Ei uskota liturgiaa, vaan vaaditaan tekoja.
Kyllä demokratiaan on uskottava, ja josko nyt olisi heräämisen aika, tajuta että kaikki nuo arvovalinnat yms. vaikuttavat meidän kaikkien elämään, ennemmin tai myöhemmin.
Tässä keskustelussa vilisevät kovin sujuvasti sellaiset termit kuin säästäminen, joustaminen ja supistaminen. Villejä mielikuvia voisi välillä olla hyvä verrata faktoihin:
http://www.stakes.info/files/pdf/Tilastotiedote2005/Tt11_5_sosiaalimenotaulukot.xls
Sosiaalimenoihin käytetään nykyään enemmän rahaa kuin koskaan ennen. Se ei tietenkään tarkoita, että kaikki olisi hyvin, tai etteikö parantamiseen varaa ole.
Mutta kritiikin pitäisi kuitenkin perustua tosiasioihin, vaikka esittäjänä olisikin psykoterapeutti. Muuten tuloksena on vain epä-älyllistä populismia.
Lisää asiaa sosiaalimenoista saa vaikka täältä:
http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/sostu/sosme/index.htx
Hyvähän se on esitellä sosiaalimenoja. Herää kysymys kuluvatko nuo menot kenties byrokratiaan. Rahat ikäänkuin hukataan virkamiehille jotka päättävät kenelle niukkuus jaetaan.
Jos järjestelmä olisi läpinäkyvä saisimme kenties tietää paljonko maaahanmuuttajille maksetaan tuosta sosiaalimenopotista. Ei tarvisi kenenkään arvailla.
Miksei järjestelmästämme voisi saada tarkempia tilastotietoja tänä tietokoneiden luvattuna aikana?
Olisi mukava verrata samalla sosiaalimenoja, puolustusmenoja, eduskunnan menoja, hallituksen kuluja yms. keskenään jotta saisi oikean perspektiivin asioihin. Samoin tieto siitä paljonko pelkkään byrokratiaan kuluu rahaa ennenkuin se päätyy avuntarvitsijoille.
Mihin nuo sosiaalirahat on todellisuudessa käytetty?
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Valtion budjetti on kyllä täysin julkinen asiakirja, siitä vaan vertailemaan:
http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2006/he_2006.html
No nyt siellä jotain välikysymystä ristilliset virkkailevat ja Tallqvistin nimenkeruuadressi hoitsujen palkkojen puolesta on launch-vaiheessa, joten jotain sitä sentäs tapahtuu.
Mitään ammattiryhmää millään lailla aliarvioimatta, minusta hoitoalan palkkaus on täysin naurettava ja sinne pitäisi saada tuntuvat korotukset, jotta raskasta työtä jaksaisi [haluaisi] joku tehdä.
Oikein hävetti, kun luin Hesarista ennen pääsiäistä, että Myyrinkodin [remontissa] stadin puolelle hoidokkien perässä siirretyt hoitajat saivat kokonaista 45 e [tilapäisesti] lisää liksaa kompensaationa ja jotta pääsevät edes samalle viivalla Hesan puolen samassa laitoksessa häärivien hoiturien kanssa. Silti palkka jää alle 2000 e/kk.
Ei siinä ole kuin yksi vaihtoehto, otat elämäsi omiin käsiin ja alat auttamaan muita. Sinä saat aina sen verran takaisin mitä itse annat elämälle...Niin se vain on, one simple rule; respect others, they´ll do the same to you.
Lähetä kommentti
<< Home