Sukuvika, jos ei saksi luista
Äitini kuuluu siihen ihmistyyppiin, jonka suurena intohimona on aina ollut niksipirkkailla kaikesta kertaalleen käytetystä uusia tarvekaluja. Sinänsä ihan hyödyllinen elämäntapa [vaikka ei se hänen kohdallaan suuremmin perustu mihinkään ekologiseen tiedostavuuteen, vaan koko elämäänsä saatelleeseen säästäväisyyteen]. Mitäpä siitä, että esteettinen [värien ja muotojen harmoniaa janoava] silmäni ajoittain hämärtyy näiden teosten edessä. Jotenkin mökkioloissa en näihin kapistuksiin niin kiinnitä huomiota, mutta kun vielä uutena hohtavassa kylpyhuoneessakin...
Kylpyhuoneessa [perussävy remontin jälkeen sinertävä] on mehukattipullon [oranssi] kahva/kaulaosasta näperrelty saippuakuppi sekä valmisruoka-astiasta [musta] muotoiltu tarvikelaatikko lavuaarin reunalla. Suihkussa roikkuu muovinen jäätelöboxi [vihreä], jossa on pesutarvikkeita. Pesupulveri annostellaan ketsuppipullon [punainen] kurkkukappaleella. Talouspaperi roikkuu matonkuteesta [siunatun sinisävyinen] solmitussa telineessä. Nestesaippuapullossa [kirkuvan vihreä] onkin yllättäen laimennettua fairya tai mäntysuopaa. Vessanpyttyä pestään käytetyllä astiaharjalla [punainen]. Vastaava harjas [ei kuitenkaan sama vaan sininen ja ilman vartta] käy myös hyvin tekohampaiden ruokkoamiseen. Pyykkipoikia säilytetään esiliinasta ommellussa vyötäisille solmittavassa pussissa [sini-puna-kirjava]. Roskiksen virkaa toimittaa yläosastaan kevennetty muovinen bensakanisteri [punainen].
Sama näppäryys jatkuu keittiössä. Kaikki hedelmät ja vihannekset sijoitetaan joko pestyihin voirasioihin tai muihin muutamaankin kertaan käytettyihin [kirjaviin] pakkauksiin. Tyhjiä [varalla] odottavia rasioita säilytetään tiukasti leipäpusseihin käärittynä, pussin suut solmittuna vetosolmulla. Avatut pussukat on suljettu pyykkipojilla [puinen]. Merkinnät pakkauksiin tehdään maalarinteippiin vedenkestävällä tussilla [musta].
Onkohan tämä kuinkakin perinnöllistä? Kaikki taloutemme pakasteet on näemmä säilötty margariinipurkkeihin tai pyöreisiin rahkarasioihin. Merkinnät ovat maalarinteipissä. Avatut pakastevihannespussit ja leipäpussit suljettu pyykkipojilla. Nämä eivät kuitenkaan onneksi näy harmoniseen hajataittoon [ovat kaikki pakastimessa].
Ja kun kerran vielä perin nuo kaikki mammankin viritykset. Ei oo toivoo, ei oo.
----
Ja tämäkin vielä. Antaisivat nyt hyllyvän lihan olla rauhassa!
Suomi sallii allien kevätmetsästyksen
4 Comments:
Jossain on pahempi hamsteri kun serkkuni armas äiti joka jättää minulle valmiskeittokipponsa ja peittää perintövainaanatisevantyötuolin kauhtuneella Teneriffa-pyyhkeellä! Jes!
Jotkut margariinirasiat on muuten yllättävän hyviä pakastamiseen. Meillä niitä on käytetty toisinaan kun pakastamista maalla riittää.
Margariinirasiat rules! Muistaakseni tämä arkistointitapa tuli myötäjäisenä Resurssilta. Pyykkipoijaat vaan on mun oma juttu. Muistaakseni.
On mammallakin Las Palmas pyyhe... vai olikse se Lanzarote?
Äitisi taitaa olla tavallaan aikaansa edellä! Nimittäin eikös nykyiset nuoret aikuiset ainakin joskus vältä juttujen ostamista.. jos siis kotona on jotain vanhaa, jota voi modifioida uutta käyttötarkoitusta varten?
Varmasti jotkut noista keksinnöistä ovat hassuja, mutta osa on varmaan aika hienojakin. Tuo muuten on yksi tapa säilyttää mieli toimivana ja luovana: keksiä esineille ihan uusia käyttötapoja.
Minun äitini on viime aikoina ollut oikea minimalisti: hankkiutuu eroon kirjoista (järkyttävää!), huonekasveista, esineistä, vaatteista. Hän ei pidä siitä, että jossakin on käyttämätöntä tavaraa. Joskus ihmettelen tätäkin vimmaa. Vanhemmiten se on vain korostunut.
Peggy: Minimalismin kausi on meillä jo arkipäivää! Jopa vanhat valokuvat [joista olisin ollut enemmän kuin kiinnostunut] on suvun vanhin silpunnut "pois nurkista". Haluaa kai lähteä niin kuin on elänytkin - jälkiä jättämättä.
Lähetä kommentti
<< Home