torstaina, heinäkuuta 13, 2006

Kotihoitaja yllätti omaishoitajan

Johan sitä ihan lehdissä varoitellaan, että kuumuus vie mammoista mehut, kotihoito tökkii ja dementia piilee. Kun jo ihan toimintakykyinenkin aikuinen voi huonosti kuumuudessa, niin onhan se hankalaa aikaa kotiin jumittuneelle vanhukselle. Etenkin, kun hoitorinki on lomien takia suppeampi, ne tutut kasvot eivät ehkä tulekaan vastaan samalla aikataululla. Ruokakin on kuulemma huonompaa.

Kotihoito silti venyy yllättävän innostaviin tehtäviin kiireen ja helteen keskellä [mistä kiitos]. Helsingissä vanhukselle ehdotettiin [ensimmäistä kertaa sitten syyskuun] ulkoilua. Omahoitsu tuli ja yhdessä rollasivat tanhuville. Tapasivat tuttuja, paistattelivat päivää, istuivat puiston penkillä ja bongailivat lintuja. Ihanaa, virkistävää, kivaa oli, vaikkakin vain tunnin verran.

Tapahtuma harvinaisuudessaan oli niin uuvuttava, että asiakas kopsahti välittömästi kotiuduttuan päiväunille. Meni siinä vuorokausirytmikin sen verran sekaisin, että herättyään asiakas napsi aamulääkkeitään, vaikka oli vasta ilta. Tuli huono olo, piti soittaa lapselle. Lapsi normalisoi tilanteen henkilökohtaisella käynnillä.

Vink, vink vaan sinne kotihoitoon, että yrittäisitte vielä [korostuneesti] toistella asiakkaalle ulkoilusta palautuessa, että onko aamu vai ilta.

9 Comments:

At torstaina, heinäkuuta 13, 2006 12:52:00 ap., Blogger Peggy G. said...

Huh, tuossahan oli ihan oikeasti vaaratilanne, jos aamulääkkeet sun muut tulevat väärään aikaan nautituiksi. Riippuu tietysti vähän siitä, mitä lääkkeet ovat.. mutta joka tapauksessa..

Kuulin muuten anopiltani eräästä naisesta, joka joutuu ottamaan 17 (!) eri pilleriä päivittäin! Siihen päälle insuliinipiikit kakkostyypin diabeteksen vuoksi. Jos sellaiselta ihmiseltä menisivät puurot ja vellit ja lääkkeet sekaisin (pistoksista puhumattakaan), niin jälki olisi varmasti TODELLA rumaa. Voisi olla omaisilla asiaa hautaustoimistoon. :(

 
At torstaina, heinäkuuta 13, 2006 6:44:00 ap., Anonymous Polgara said...

Asiaa! Muutenkin KOHO voisi kesäisin muistutella tuosta aamu/iltakellonajoista ,D Tää ei siis ole vitsi, kaverini kerran ihmetteli, miksi soitan niin aikaisin aamulla ja kello oli 15.40...Että jos siis viiskymppinenkin sekoilee, saatika vähän iäkkäämpi ihminen!

BTW, 17 piltsua päivässä ei ole monisairaalle edes paljon. Nimimerkillä: Itsekin dosetteja täytellyt...

 
At torstaina, heinäkuuta 13, 2006 7:50:00 ap., Blogger Sun äitis said...

Tuosta ulkoilusta päähäni pamahti ihan typerä analogia. Nyt se ajatus ei suostu jättämään minua rauhaan ennen kuin kirjoitan sen pihalle. Sori!

Niin, koulussakin on aina niin kiire käydä läpi asioita, ettei millään ehdi jutella, tehdä ja kasvattaa. Vaikka asiat ovat sittenkin usein chicken feediä elämän kannalta, jos vertaa noiden muiden juttujen merkitukseen.

Samalla tavalla on vanhusten ympärillä niin kiire puuhata hoitotoimia, että ulkoilun ihmeeseen ei jää aikaa. Vaikka se olisi nautinto, joka ihan hoidosta kävisi.

Huh! Pääsinpä siitä!

 
At torstaina, heinäkuuta 13, 2006 1:11:00 ip., Anonymous Polgara said...

Äitee - KOHO on minsapeliä, jos peset (sillä 1 pesulapulla, samalla ylä- ja alapään, kun kiintiöön kuuluu vain 1 pesulappu ja 2 vaippaa päivässä) ja puet ja laitat lääkkeet, valvot aamupalan - avot, hoidettavalle suodut minuutit on käytetty loppuun!!!!Jos jättää jonkun näistä tekemättä voisi ehkä ulkoilla, mutta aikaa on muutenkin aivan liian liian vähän per sierainpari! Ei ole normitettu aikaa ulkoiluun, onneksi jotkut silti jaksaa ulkoiluttaa eikä laske omia töitään tai ylitöitään...Ai niin, pitää tietty sanoa, että riippuu aina kaupungistakin! Ja kaikki tämä piti taas kommenteerata, voi että, huomaa taas olevansa itsekin hoidon tarpeessa....Tsorgen!

 
At torstaina, heinäkuuta 13, 2006 11:48:00 ip., Blogger ainailona said...

Peggy: Kyllä äidilläkin on toistakymmentä eri nappia päivittäin dosetissa. Ja se aamun pläjäys on just se vahvin.

Onneksi rupesi sittemmin ihmettelemään, että mitäs nyt tälle puolelle taloa aurinko paistaa näin aamusta. Ja laittoi telkkarin päälle, tuli iltauutisia....

 
At torstaina, heinäkuuta 13, 2006 11:57:00 ip., Blogger ainailona said...

SÄ: Taas kerran hyvä pointti! Tuntuu olevan se kiire vallitsevana olotilana nykyisin ihan koko elämän ajan, kaikilla elämän alueilla - tarhasta hautaan.

Jotenkin kaikessa kutistetaan vapaus toimia maalaisjärjen varassa minimiin ja sitten vaan suoritetaan ja poljetaan sitä pyörää, eikä ehditä elää, ajatella, pitää huolta, tehdä mielekkäitä asioita.

Surullista, jos tämä on sitä mitä me haluamme. Onko inhimillisyys, empaattisuus ja YMMÄRRYS samanlaisella vaaravyöhykkeellä kuin Sveitsin alpit ja napajäätiköt?

 
At perjantaina, heinäkuuta 14, 2006 12:02:00 ap., Blogger ainailona said...

Polgara: Ihan hyvät kommentit sulla, tunnut tietävän paljon käytännön arjesta.

Minuuttipeli on jo tullut meilläkin tutuksi, mutta onneksi omahoitsu on niin ihana [äitikin tykkää ihan kybällä], että yrittää aina kaikki tärkeät asiat hoitaa keinolla millä hyvänsä. Vaikka hänelläkin on ainakin puoli tusinaa heikkokuntoista mummelia kontollaan. Arvostan!

 
At perjantaina, heinäkuuta 14, 2006 8:19:00 ap., Anonymous Poglara said...

Juu, elävästi vielä muistelee aikaa kun hoidin W:n hautaan eli mieheni...yritin käydä samaan aikaan keikkatöissä ja olla omaishoitajana - arvatkaas, jäikö yöunet vähiin! Tuolloin tuli hoideltua yhtä sun toista asiaa...Ja myöntää täytyy, että välillä pinna petti, kun yövessareissu kesti tismalleen tunnin. Pois mun 5 - 6 h unista. Ja sitten pirtsakkana keikalle. Ja keikkalainenhan EI saa olla väsynyt ,>
No, ehkä tuo käytäntöjen tunteminen tulee sekä tuosta että työstä (olipa runollista)...
HYVÄÄ LOMAA - VIETÄ SE KYBÄLLÄ!!! (ja lue tämä oikein)

 
At perjantaina, heinäkuuta 14, 2006 12:11:00 ip., Blogger Sun äitis said...

Poglara,
ei se minin kommnttini mitenkään ollut tarkoitettu kodinhoitajan työn arvosteluksi (eikä samalla tavalla kiireeseen nääntyvän opettajan). Se oli sellainen yleishuomio, että monessa lajissa olemme kiireisten rutiiniemme uhreja emmekä uskalla hypätä välillä pyörästä tekemään hauskoja ja sitä kautta merkittäviä juttuja.

Tietty tossa Ainailonan äidin tapauksessa olisi ollut tarjolla sekin mahdollisuus, että omainen (=ainailona) tekee kantelun hoitsusta, joka laiminlöi äiteen korvantakusten laputtamisen ja aamupalan vahtimisen ja lähti sen sijaan lykkimään ulos ja sanoi, että haukkaa siinä samalla. Ja tuloksena oli että mammapaha meni ihan sekaisin. Kyllä semmoisen uhkan alla varmaan kahdesti miettii, lähteekö sooloilemaan vai tekeekö just sen, mitä kirjat käskee.

(Sitä varten me opettajatkin niin hanakasti käydään läpi asioita, etteivät pääse vanhemmat valittamaan, että on opsista poikettu! Kun ei kukaan ole toisen asteen opsiin määritellyt, että mielellään olisi hyvä, jos nuoret lähtisivät koulusta ihmisinä, siinäkin tapauksessa, että koti olisi oman kasvatusvastuunsa jättänyt hoitamatta, niin mitä sitä suotta mitään kasvatusvastuuta ottamaan.)

 

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home