sunnuntaina, joulukuuta 17, 2006

Bat Mama

Katselin tuossa Batman filmatisointia, vai pitäisikö sanoa elokuviointia. Voi, mitä hubatuubaa, mutta samalla niin viihdyttävää. Varsinkin, kun voi olla varma, että hyvä aina loppujen lopuksi voittaa pahan.

Toisella silmällä selailin raportteja Blogistanin pikkujouluista. Sun äitis ansiokkaat ja arvatenkin osuvat kuvaukset ihmisistä blogien takana ovat parasta antia, mitä kaltaiselleni varjobloggaajalle voi langeta. Löytyi uusia blogejakin! Melkein kuin olisin ollut mukana tapahtumassa, härkäsenä matossa.

Kyllä täällä meilläkin usein kuvioidaan, jotta minkähänmoista otusta nimimerkkien takaa oikeasti löytyy. On niin helppoa muodostaa kirjoituksista oma käsityksensä tyypistä ja pitäytyä siinä. Toistaiseksi se riittää minulle. En millään ehdi käsitellä enempää livekontakteja kuin mitä elämässäni nyt on. Siksi pysyttelen mieluummin tyynesti täällä Vaanilan virtuaalitanhuvilla. Silti tunnen vahvasti olevani osa jotain kummaa hupattajayhteisöä, vaikka en naamaani kekkereissään näytäkään. Olenkohan ihan pihan perällä?

Ja juu, punajuuripaistos pääsee joulupöytään.

* Otsikko on yhdistelmä mielleyhtymästä [ensin kirjoitin, että kombinaatio assosiaatiosta, mutta sitten muistin kuka SEN poika on] Sun äitis ja Batman.

Lääkitys; joo, joo, tsekataan.

2 Comments:

At sunnuntaina, joulukuuta 17, 2006 11:02:00 ap., Blogger Sun äitis said...

Eihän tämä tunne tietenkään mitään järkevän aikuisen täyspäistä käytöstä ole, mutta tulinpas hyvälle mielelle kirjoituksestasi, kiitos! Kuka tietää, ehkä vielä joku kerta saavut miittiin lasinaluseksi naamioituneena kuin Kysyn vaan Kuukkeligaalaan!

 
At sunnuntaina, joulukuuta 17, 2006 10:59:00 ip., Blogger ainailona said...

SÄ: ;))

Mistäs sitä koskaan tietää, varo vaan!

 

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home