Väänsin tortut

Nyt käynnistyi joulua kohti päivä päivältä herpaantuva hiilarienkyttäyskausi! Tämän joulusesongin ensimmäiset oikeaan voitaikinaan istutetut luumuhilloreuhkat [you know, hillon suuren määrän vuoksi supikoirakarvareuhkan muotoon uunissa räjähtävät ns. joulutorttuset] on gölkin kanssa nautittu. Meillä täytöstä vastaa Resurssi ja silloin ei hillossa säästellä, ei, vaan ainakin yksi purkki menee/12 tortukaista. Ja vielä lätkitään valmiiden torttujen päälle lisää paistamisen jälkeen, jos ilmentymä on yhtäänkään kuivahkakko. Hyvää oli.

Olen lisäksi aloittanut joulun muonasuunnittelun. Harkitsen vakavasti porkkanalaatikon korvaamista Pastiksen testaamalla Satujattaren punajuurilaatikolla, porkkanasta me ei erityisemmin tässä muodossa tykätä. Teen huomenna koepaiston, sen jälkeen koemaiston, puputuksen lopputulemana päätöksen. En kyllä raasta punajuuria, muuten tulee aivan liian jouluinen väritys keittiöön jo nyt. Satujattaren tapaan suikaloin ja varaan riittämiin kypsennysaikaa. Ans kattoo.

Lisäksi ajattelin kokeilla jotain värikästä kasvispateeta [porkkana/parsakaali/punajuuri tms. kerroksittain]. Löytyykö sellaiseen keneltäkään hyväksi havaittua ohjetta? Tämän viikon Seura-lehdessä näin yhden, mutta en ehtinyt sitä lukea niin tarkkaan, että olisi jäänyt muistiin.

Julistankin näillä saatesanoilla Vaanilan joulunajan alkaneeksi, tip-tap! Tapahtuman kunniaksi taidan ottaa toisen mukillisen gölkiä...