Terveiset metsästä!
Olipas taas ihanaa ja päätä tuulettavaa samoilla, kiitos kaunis kotomaa! Naukumaijat kertoilevat omia juttujaan syksyn aikana, niilläkin oli todella kivaa ja Nysse se mokoma otti oikein ison kissan tapaan tilaa haltuun. Paluumatkan [11 tuntia] uinuivat kumpikin naukahdustakaan kuulumatta viikon seikkailuista väsähtäneinä omassa kopassaan. Supermisut!Omalta kohdaltani tämän ruskan avainsanat ovat:
Mätäspaska
Kun aamulla tulee hinku päästä vaellusreitin varteen ennen kuin kuonanpoisto on tehnyt tehtävänsä. Mättähältä mättähälle ponnahdellessaan tuntuu pakottava paine tuutissa. On nöyrryttävä, etsittävä sopiva mätäs ja/tai keloriuku. Hätäistä kyykytystä ja fanfaarit ilmoille, sammalhuntua lappoen päälle.
Jaa ei muka jänkhällä palveluita - heti seuraavan mutkan takana oli laavu ja puucee. Who cares, cake closed.
Brandyssa uinut elin
Ostinpa uuden [satkun pintaan kansanmallin] käpälän ennen Lapahtamista. Viikon jo ehdin harjoitella ja meillä synkkas, vaikka pieni olikin. Sit se yks yö putosi yöpöydän virkaa toimittavan lastenistuimen [se, josta ne syö pöydässä] päälle pinotun kirjakasan huipulta nokalleen juomalasiin, jossa oli puoli senttiä brandya. Yömyssyn jälkeiset vaan, voi mikä houkan tuuri! Elvytin heti. Ei armoa, näyttö sekos. On föönattu ja ilmapuhalleltu, mutta näyttö ei näytä. Niin nuori ja niin roska, huoh! Sikamaisen kallista tää ruskaretkeily.
Lemmikkikaupan tytöt
Luin viikon aikana iltalukemisena Anja Snellmanin kirjan Lemmikkikaupan tytöt. Aihe ei ole mitenkään omakohtainen, mutta kirja vei silti täysin mukanaan. Kuten Kauranen-Snellmanin aiemmatkin - olen lukenut tuotannostaan suurimman osan. Jotenkin tapansa sanailla kolahtaa meikäläiseen, kaikki kirjat olen ahneesti ahminut ja samalla niistä suunnattomasti nauttinut.
Tunturin kupeelta poimimani oranssinpunertava haavanlehtinen on oleva kirjanmerkki juuri tämän kirjan niihin kohtiin, joihin haluan vielä palata.
Nyt palailemaan etelän miehen huitomisen koreogrofioimaan [?] petieloon;) Vormulaa nääs taas luvassa - fine - kunhan mulle unta kans!
7 Comments:
En ole tiennytkään, että alkoholia voi jäädä lasiin noinkin paljon... Tässähän voisi virkaintoisempi nyt puhua alkkomaholin väärinkäytöstä!
Jos koje on jo mäsä, koeta lyhyttä piipahdusta vedessä. Se voi auttaa blandaamaan viinatahmat puhtaiksi.
Tsamperin huono tsäkä kännyn kaa! Muistui mieleeni muinoinen telkkarin kaukosäätimemme. Esittelin vempainta korjaushenkilökunnalle, joka ykskantaan laukoi, ettei noi elektroniset laitteet kestä sitä, että niitä käytetään cocktailtikkuina.
En ymärtänyt ollenkaan, mitä se mies selitti, mutta kivenkovaan se väitti, että säädintä oli huljutettu alkoholipitoisesa juomassa, ei se muuten olisi niin pahasti syöpynyt. Gorba ei koskaan tunnustanut.
hitsin hitsi, ei vielä kisurapoa...mutta jos kerran Lapasessa olitten niin siellähän on niitä vaivaisia koivuja...ja sittenhän siellä on vaivaisia hiiriäkin, eiks?? MisseeeeNysseee, saittekste yhtään käpälätuntumaa? :-)
Kiva, kun pääsitte ehjinä-väsyneinä kotio.
me mitään anognym..nyymejä olla! Hmph.
JP: On koiteltu kaikenlaista. Sökö mikä sökö. Kaikella on hintansa.
RRkkele.
SÄ: Jos jo yhden läppärin on uusinut syystä kotivakuutukseen, niin ei ihan hevin lähde nestevahinkoja siihen suuntaan esittelemään, omavastuukin on puhelimen hintainen.
Kärsittävä on vaan, tyhmyys ja laiskottelu se vaan maksaa. Onneksi ei kukaan kuollut....
Pappa, Pete ja Nami: Juu, kyl siel jotain vaivaishiiriä vilahti, mutta meillä oli aika kiireitä niitä mökinalusheiirulaisia haistllessa, joten ihan ei saalista saatu.
Muuten oli ihan tosi kiva loma, kyl me kohta siitä päästään bloggaanki.
Lähetä kommentti
<< Home