Näin kulutan aikaa
Kiitos kaikille edellistä ilmoitustani kommentoineille lohdutuksesta, osanotosta ja kauniista sanoista. Pikku hiljaa helpottaa. Kun nyt vielä pikapuoliin saamme maammon loppusijoitettua mullan alle.
Vaikka tapahtuma oli ennustettavissa ja odotettavissa, on kuolema kuitenkin niin lopullista, että se mykistää ja pysäyttää, koskettaa. Huomasin, että surun ohella sisimmästäni purkautui ääretön helpotus ja sinne vuosien aikana kertynyt huoli ja väsymys. Yhteisvaikutus oli hetken täydellisen lamaannuttava. Niin sen kai pitääkin olla.
Totuttelua vaatii myös hoitosuhteen ja huolehtimisen päättyminen. Aika, jolla ei vielä osaa tehdä mitään järkevää. Ehkä kohta.
Valoa päin hissuksiin. Täysikuukin meille mollottaa.
8 Comments:
Valoa päin hissuksiin
Onneksi talven selkä on taittunut ja päivä päivältä valo voittaa alaa!
Lämpöisin ajatuksin
Sä
Kiva kun irtosi muutama sana. Katellaan vaikka kuuta ja ollaan ihan hiljaa.
Mäkin möllötän kuuta kohti. Voimaa.
En osannut laittaa edelliseen postaukseesi osanottoja. Muistelin omaa tilannettani, kun W. kuoli ja mietin mitä sanoisin. Päätin olla hiljaa. Nyt ajattelin kertoa, että kyllä se helpottaa, joskus. Ei varmaan koskaan häviä, mutta helpottaa. Ja huojennus, helpotus ym. on sekin hyvä tunne, vaikka se minua vähän taisi hävettääkin. Tiesin, että parempi oli niin. Varmaan sinullakin on saman tyyppinen tilanne. Itse pääsin pahimmasta yli tekemällä töitä aivan älyttömästi, keikkaa keikan päälle. Pahin vaihe ei ollut hautajaiset vaan uurnan lasku - se oli niin lopullista. Eli elämää on vielä jäljellä ja kuu sekä tähdet taivaalla - hei, aurinkokin näyttäytyyy tänään!
SÄ: Kiitos! Tieto siitä, että kevät kohta koittaa tuo lohtua ja antaa hrrkele VOIMIA, vaikka tänäänkin (30.1) turpaan tuli vastatuulen saattelemana vesimättöä lakkaamattomalla tempolla. Tän täytyy joskus loppua, eiks niin?
Satujatar: Ryhdistymään päin tässä ollaan, juu. Kiitos meemilinkistä;) Vaanilassa luetaan Tsatujatarta joka päivä [kun oot viel niin säännöllinen päivittelijäkin!]
Kata: Samaa kuuta sitä kai siel sakupetterissäkin uutukaisen kodon akkunasta tuijotellaan! Voimat otetaan vastaan kiitollisena;)
Polga: Ymmärrän täysin. Kiitos, että halusit jakaa tunteesi ja kokemuksesi. Töitä niinpä niin - rutiinit pitää ajatukset suitsissa.
Lähetä kommentti
<< Home