maanantaina, toukokuuta 30, 2005

Read my lips

Opettele lukemaan huulilta,
harkiten, aistien värinän.
Silloinkin, kun
hymy tai nautinnon huokaus
on vaivihkaa muuttumassa
ankaran vitutuksen viivaksi.

Sanat.
Ei niille aina ole tilaa.
Eivät puristu viivasta läpi
sitä kummempana.
Myöhemmin sitten ryöppyävät,
paisuneina, hurjistuneina.

- Vaanilan ontuva runoratsu [melkein viivaa, kun lauseenmuodostin on sökö] -