Hammas hampaasta

Missen kesäkärvistelypäikkiksestä

Sori kamut, et en oo hetkeen päässyt bloggaan. Kas kun kaikenlaista kurimusta on tielle osunut ja osittain olen ollut jopa sairiksella ja siinä mielessä kanttu (kinttu/käpälä) vei.

Epäluuloni heräsi heti, kun mua vietiin yhden lemmikin taktiikalla muka huviajelulle. Pah, matka oli aivan liian lyhyt, että olisin voinut edes villeimmissä haavekuvissani ounastella sen vievän möksälle. Tohtorin pakeillehan siinä sitten päädyttiinkin. Pisti piikillä, se nyt ei mitään, kepeä säpsähdys vaan. Mutta kun kurkkasi vielä suuhunkin ja huomasi ne mun pipit hampaat. Toisaalta hyvä, että huomasi; olenhan jo pitkään yrittänyt leikkitottumusteni muutoksella viestittää näille lemmikeille, että ei ole kaikki kunnossa (en pysty sulkanoutoleikkiä enää harrastamaan). Mutta eihän ne pöljät tajua.

No, siitä seurasi sitten toinen reissu tohtorin luo, josta en suuremmin mitään muista. Uni tuli ja kolme (3) hammasta meni. Turpa oli hippasen kipeä, mutta ruoka kyllä maistui parin päivän paaston jälkeen. Ja nyt maistuu taas noutoleikitkin, se piristää kovasti.

Päivärutiiniin vaan on näköjään tullut uusi keskustelua herättävä osio; hampaiden pesu. Ensin ihmettelin ja vastustelin, mutta nyt se jo tuntuu kivalta. Hammastahna maistuu kalalta, ei hassumpaa. Vaikka sitten sitä, kunhan ei tarvitse tohtoria ihan heti kohdata hammasasioissa.

Aloin jo vahvasti epäillä erilaisia lähtöjä - ettei vaan olisi taas jotain ikävää niillä mielessä. Mutta enimmäkseen on möksälle viime aikoina päädytty, joten ehkä se ikäväbuumi on nyt ohi?!?

Taidan hieman relata... kurrnau!