Keskikesä

(Yötunnelma)

Istun ikkunassa: päivä vaipuu,
hämyyn valkeahan haan haipuu,
ilta lämmin läikkää, aatos untuu,
tuskin enää tuulenleyhkä tuntuu,
tuoksahtaa vain yrttitarha yöstä,
viime rusko välkkyy vetten vyöstä,
leijaa huonehesen valkoperho,
nousee notkomailta vieno verho,
peittää rannat, pellot, niityt, haat,
kutoo yhteen taivahat ja maat.

Istun itsekseni: hetket siirtyy,
elon muistot silmän eteen piirtyy,
muistan, mullakin on keskikesä,
vaan on poissa linnunlaulut, pesä,
oisi aika tehdä luomistyötä,
vaan ma valkeaa vain siedän yötä,
mitään mieli en, en mitään halaa,
tahdo en ma enää polttaa, palaa
hiljaa iloita vain itseksein,
olla syrjäinen kuin sydämein.
- Eino leino -

Eikanpäivää [selkosellaisella]!