torstaina, helmikuuta 22, 2007

Sumuisten Säilytystilojen Aina Vaan Tärähtäneet Kissapedot


Mitä voi Lidlin vichypatterin muovikääreessä [etenkin sen kahva-alueella] olla niin mieluista ja atraktiivista, että sitä pitää tuska turkissa lipoa? Juu, tuo vaaleanpunertavana siintävä osuus hämärästä otoksesta on Missenkieli. Mikähän puutostila Misseä vaivaa? Onko esikoisemme jo näin neljä [4] vuotiaana liimanhaistaja? Vai ehkäpä tarranauhannakertaja [vai mitä postimerkinnäköisiä epämääräisiä läpysköitä niitä onkaan liikkeellä teinien kesken].

Ja tää ei oo eka kerta…

4 Comments:

At torstaina, helmikuuta 22, 2007 3:29:00 ap., Blogger sea said...

Merkilliset on kissojen mieliteot! Tää kuuluu selvästi kerhoon kuminauhan ja kynien syöminen sekä tarralappujen nuoleminen, puhumattakaan pahvilaatikoiden jäystämisestä!

 
At torstaina, helmikuuta 22, 2007 11:40:00 ap., Anonymous Anonyymi said...

Meillä taas Ikuinen Suosikki, tuo maailman ihanin, on Pojan reppu... Siinä on tarrapalat, joilla säädellään hihnoja. Ne on selkeästi tarkoitettu kissaa varten. Jotta kissa voisi hangata itseään niihin, kihnuttaa ne tarravälit tukkoon, nyrhiä niitä, tunkea päänsä tyhjään reppuun ja mennä lopulta kokonaan sinne. Mikään muu reppu ei saa samanlaista kohtelua. Ainoastaan tämä Reppujen Reppu!

 
At sunnuntai, helmikuuta 25, 2007 9:47:00 ip., Blogger ainailona said...

Sea: Kyl nää niin hulluja olentoja on, että ei voi kuin ihmetellä ja rakastaa. Meilläkin pahvit saa kyytiä;)

 
At sunnuntai, helmikuuta 25, 2007 9:50:00 ip., Blogger ainailona said...

Vince [ihqu köns;)))]ja mamansa: Meillä ei ole reppuja. On vain tietsikkalaukkuja ja nekin hetken, pienen kissanelämästä saatavilla.

Mutta tarralenkkareissa on tuota samaa ollut nähtävissä. Älä kysy kenen ne on ja koska niitä on viimeksi käytetty... juoksemiseen.

 

Lähetä kommentti

<< Home