Pääsiäishiilareissa

Kateille piti tänäkin vuonna ostaa rairuoho valmiina, kun ei ehtoisa emä sen vertaa saa aikaiseksi, että laittaisi siemenet ajoissa muhimaan. Nysse ei tajua koko pehkosta yhtään mitään, mutta Misse oli hyvin ilahtunut [ruoho kuuluu misseaanisiin kissanoikeuksiin ja se on aina tykännyt nassuttamisesta]. Ruohon keskelle asennettu täppitipu on hävinnyt kissanlelujen taivasalueelle. Ovat turjakkeet antaneet onneksi pöydän narsissin [jonka juuressa kuvan jykevämpää tekoa oleva tipi lymyää] olla rauhassa. Hyvä ruoho!

Pellillinen rahkapiirakka paloi pohjasta mustaksi. Syy: Liian paljon täytettä, ei juurikaan reunoja, joista olisi voinut arvioida paistoaikaa. Ahneella on ja sitä rataa…täyte tosin on hyvää, kun pohjan rapsuttaa pois.

Pasha meni putkeen. Ja uni. Ja laiskottelu. Pääsiäislimppuakin on muutama siivare munapäällisin lurahtanut koneistoon.

Ei hassumpaa. Voisin viettää pääsiäistä useamminkin. Tässä kun on mukavasti näitä vapaapäiviä…

Mustanpuhuvan rahkapiirakan keralla vietämme [hippasen myöhässä] Vaanilan kolmivuotissyntskää, tervetuloa vaan raaputtelemaan, [varo]! Ja kuten asiaan kuuluu, kerran vuodessa on minusta palattava sinne raadolliseen ytimeensä - tästä se alkoi.

Oikein mukavia pääsiäisenpyhiä kaikille Vaanilan lukijoille!