lauantaina, toukokuuta 26, 2007

Fenkoilua

Turboahdettua, nestekertymässään kitisevää akkaa jotenkin kiehtoo väitetty fenkolin aineenvaihduntaa kiihdyttävä illuusio. Vaivuinkin hetkeksi huttukoomaan [tässä mä oon kuulkaa todella hyvä] ja koklasin fenkoliperäistä evästä. Periaatteessa fenkoli kai on kuin kiinteämpään nautintamuotoon puserrettua Pernodia – maistuu hyvästi anikselta, menee mukavasti alas ja ulos sekä saattaa [liian vähän käytettynä] innostaa ylenpalttiseen lemmiskelyyn;)

Löysin ohjeen Maikkarin Maku-sivulta . Olipas mielenkiintoista, vaikka Vaanilan perinteiseen kokkaustapaan tätä voisi vähän kyllä tuunatakin, mutta jätän kehittelyn seuraavaan kertaan.

Karamellisoitua fenkolia grana-padano -juuston kanssa

[Säästän guuglausenergiaanne ja paljastan heti kärkeen, että grana-padano on parmesania.]

Keitellään pari pilkottua fenkolia pehmeiksi, valutetaan ja ladotaan väljästi uunivuokaan. Ropsotellaan päälle muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä [mitä neitseellisempää sen parempi]. Maustetaan suolalla ja pippurilla. Pintasilaukseksi ainakin 1 dl parmesanraastetta/lastuja ja kepeä hunnutus korppujauholla. 200 astetta, puoli tuntia tai kunnes fenkoli kultaisena kuultaa.

Lopputulemaa voi puputtaa ihan sellaisenaan kasvisruokana ja välipalana tai mätkiä lihan lisukkeena. Fenkolin eduksi mainittakoon vielä, että sen päälle surkeampikin punkku maistuu jumalaiselta.

Jotta rohkeasti vaan, varomatta!

6 Comments:

At lauantaina, toukokuuta 26, 2007 3:08:00 ip., Anonymous Anonyymi said...

Tuotahan pitää kokeilla, mutta ei tänään. Tänään syödään tyttöjen kesken rasvaista pitsaa ja ajatellaan sinisiä ajatuksia. Sellaisia ruualla ja punkulla rauhoitettuja.

 
At lauantaina, toukokuuta 26, 2007 3:09:00 ip., Anonymous Anonyymi said...

Ai niin ja Misselle ja Nysselle kurmjauskiaus! Nau!

 
At lauantaina, toukokuuta 26, 2007 3:10:00 ip., Anonymous Anonyymi said...

siis se olin minä taas...

 
At lauantaina, toukokuuta 26, 2007 11:59:00 ip., Blogger ainailona said...

Satujatar: Senkus vetelet vaan kaksin käsin ja täysin sydämin kamuterapiaa. Tarpeeseen tulee aina.

Herkistellä ehtii myöhemminkin. Naukujaiset oma lukunsa, ihania, MUTTA karvaisia. Se on meidän elämää, ei paratiisia eikä pintaliitoa. Perhe.

 
At sunnuntaina, toukokuuta 27, 2007 6:48:00 ip., Anonymous Anonyymi said...

Fenkolista tulee aika gudaa vähän samalla erseptillä kun kukkakaaligratiinista... vinkiks vaan, on halvempi ja helpompi - ai niin, mutta Vaanilassahan on varaa *virn*!

 
At sunnuntaina, toukokuuta 27, 2007 11:12:00 ip., Blogger ainailona said...

Polga: Kyllä meillä hintatietoisesti aina päivittäisostokset tehdään.

Jää enempi hynää moottorisängyissä makoiluun;))

 

Lähetä kommentti

<< Home