torstaina, toukokuuta 27, 2004

Torstai on toiveitta parhaimmillaan

Toivein ollessa estynyt maiveikin käy

Tuhat ja yksi syytä olla torstaina toiveitta – tässä toi vei niistä viisi (5):

  • Koululaisilla on enää yksi aamu. Sitten taas koko pitkän kesän keskenkasvuiset vanuvat pitkin puistoja ja bulevardeja pussikossujensa kanssa läträillen. Ei toivoakaan, isänmaan toivot!
  • Sukujuhlasesonki käynnistyy. Rippipuku on liian pieni ja kiristää omenavatsan kohdalta. Ajatus shoppailusta lainapeiteosastolla ahdistaa. Toivotonta.
  • Komeat ja korskeat jää kesätauolle. Illat ilman imperialistista massamössöä lisäävät mäyräkoirien suosiota joka kodin lemmikkinä. Onko meillä vielä toivoa?
  • Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii. Rakkaus ei koskaan häviä. Turha toivo. Se vaan asemoituu uudelleen. Tai muuttuu näkymättömäksi.
  • Kysyn vaan ja Sivusta vaan voivat ajattelemattomilla kintaan viittauksillaan aiheuttaa jälleen kävijäryntäyksen Varo vaanin blogiin. Niin moni tulee pettymään. Etenkin, kun Varo vaan on vetäytynyt mököttämään mökille. Blogger hoitanee haamupäivitykset. Toivonkipinä.



0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home