keskiviikkona, kesäkuuta 16, 2004

Seikkailu urheilun kuumassa huu-maassa

(askel, askel, reisi; askel, askel, peppu; askel, askel, meemi)

Potkupallokisat ovat käynnissä. On vaikea välttyä kisalähetyksiltä, vaikka ei Resurssi mitenkään intomielinen urheiluhullu olekaan [no, mölyää se tietty maalin tullen, jos töllö pauhaa matsia]. Jalkapallo on varmaan ihan vaativa ja mielenkiintoinen laji, mutta kovin vähän on naisihmiselle silmänruokaa ottelussa tarjolla. Hikiset miehet jolkottelevat märkä tukka silmillä liian väljissä, mielenkiinnottomasti leikatuissa, räikeissä asusteissa nurmea päästä päähän. Kuvakulmat ovat enimmäkseen etäältä tai ainakaan lähikuvissa ei näy mitään kovin kiihdyttävää. Jos sieltä nyt potkupallopöksyn lepattavan lahkeen alta hyvässä kaatumistilanteessa vilahtaa hieman pidempi pätkä lihaksikasta, harvakarvaista reittä, ei se suuremmin säväytä. Kestävyysjuoksijan sitkeän kouliintunut koipi ei vedä vertoja sprintterin joka kohdasta piukealle, treenatulle paketille ikuna [minusta]! Ja kun ei pallistin [oletettavasti mukavasti muotoiltua; toim huom.] peppuakaan pääse kunnolla bongailemaan hulmuavien housujen kätköistä, niin pettymystä, surua pelkkää on feminiinitirkistelijän turnaus.

Jääkiekkoa kestää katsoa keskimäärin paremmin, koska itse peli on sähäkämpää [lue: mielenkiintoista] ja toppavarustukseen verhoiltu pelaaja on eri tavalla seksikäs – jotenkin piilevän arvoituksellisen kova jätkä ja makee pakkaus. Varustus symboloi kokoa ja näköä, vaikka kypärän alta saattaa paljastuakin ihan toisennäköinen finninaama, kuin mitä otteet kaukalossa antoivat olettaa. Luistelevan bebasta myös tietää [trad.], että se on timmissä kunnossa, vaikka sitä ei lähemmin näe [kuin ehkä kapakassa].

Suosikkilajini on silti ehdottomasti pikaluistelu. Se, missä siittiötä muistuttavat tiukkaan hupputrikooseen verhotut, velipontevapeppuiset ja ah, niin armottoman paksureitiset olennot kiitävät linkussa samaa tylsää rataa ympäri kierros toisensa jälkeen. Pitkillä matkoilla lihasten työskentelyä ehtii kuolata todella rauhassa ja hartaasti. Paras kohta on kuitenkin maaliviiva; kun kierroksia jauhanut koneisto saa luvan hiipua ja pysähtyy, upeasti kaartuva peppu rentoutuu lihas lihakselta väristen ja rivakat reidet ravistellaan hapoilta. Ahh, mikä taidenautinto. Taitoluistelussa ei päästä läheskään yhtä hyvään värinään [täällä päässä], siihen on sotkettu liikaa paineita ja tekniikkaa. Katsojakin joutuu jännittämään koko ajan kaiken maailman hyppyjen onnistumista. Ei voi relata pepunbongailussa.

Reisistä se näytti tiukkaavan Suuren Seikkailun voitollisen blondinkin meno hiekkaankaivautumisesteellä ennen viimeistä lenkkiä. Vähän liikaa oli suojavarusteita siinäkin kisassa, jotta suunnattomasta katsomonautinnosta voisi puhua. Olipa vaan muuten niin jännää. Baarimikko kuitenkin päihitti myyntijohtajan ja parturi-kampaajan. Liekö baaritiskillä tupakoinnin kieltämisen ansiota? Myyntijohtaja taitaa työssään altistua enempi asiakkaiden haitallisille vaikutteille ja parturissa taas kaiken maailman lettikemikaalit syö saksenheiluttajaa. Voiko tästä päätellä, että baareissa varttuu kansakuntamme reima tulevaisuus? Tiskin takana.

Onneksi luvassa on vielä kesän aikana yleisurhojakin oikein rankemman mukaan, kunhan malttaa vielä pari kuukautta herkistellä. Pinkeää, päivettynyttä [tai muuten vaan tummanpuhuvaa], trimmattua lihaa jännittymässä lähtötelineisiin paksut kultakäädyt kaulasuonien päällä pamppaillen taistelijan katseen kohdistuessa taivuteltujen silmäripsien takaa kohti maaliviivaa. Siinä sitä on nautintoa ja kuvakulmaa! Jätän lähemmät analyysit pakaroista ja pohkeiden värinästä Ateenan aikoihin ja keskityn nyt tiukasti kotikatsomon valmentamiseen. Varo vaan!

Haa, mieli tekee meemilöidä testimielessä, jotta vastaakohan tähän huutoon kukaan, kenkään. Mikä urheilulaji on visuaalisesti nautinnollisinta seurattavaa ja miksi? Paiskaan neitsytmeemipalloni luottavaisin mielin ensin Menopaussin suuntaan, koska sieltä aina löytyy mielipiteitä ja näkemystä [hei, tää oli haaste]. Mukaan vaan kaikki muutkin, bloginväriin ja kirjoitustiheyteen katsomatta.

Disclaimer: Varon vaan ei ota mitään vastuuta Kysyn vaanin laatutietoisista lukijoista tämän [KV] loman aikana. Kyllä listan yläpää saa hoitaa sijaistuksensa ihan keskenään; herää pahvi! Täältä pesee vain kritiikittömiä mätäkuun juttuja ja niitäkin sattumanvaraisesti. Verbaaliakrobatiasta voi ehkä nähdä unta, jos laittaa viikkoa ennen juhannusta eltaantuneen höyhentyynynsä alle seitsemän (7) halpaa brandya ja nukahtaa optinen hiiri kädessä.