torstaina, elokuuta 26, 2004

Koukussa geelikyniin

Koulujen ja opintojen alkamisen markkinointihysteria hullaannuttaa minut joka vuosi kuolaamaan kirjakauppoihin, Tiimareihin ja markettien penaalialtaille uusien, kiehtovien kirjoitustarvikkeiden perään. Kai se [ainakin osittain] johtuu siitä, kun omalla koulutiellä pääsi kuluttamaan vaan tylsiä, suttaavia punaisia kumeja, kumipäisiä teroitettavia uppo-tylsiä lyijäreitä ja mahdollisimman halpoja ja ahdistavia ruutuvihkoja.

Teini-iästä saakka [kun aloin tienata omaa rahaa] olen shoppaillut surutta viivoitettuja, kauniskantisia vihkoja, erikoisia kyniä ja hauskoja kirjepapereita aina, kun jotain kiinnostavaa on tullut vastaan. Ulkomailta etenkin löytää usein erikoisuuksia, joita ei lähitienoilla näe. Tälläkin hetkellä huushollistamme löytyy yksi kokonainen kaappi täynnä kirjoittamatonta paperia ja laatikollinen toinen toistaan hauskempia kyniä. Niitä vaan pitää olla saatavilla, käden ulottuvilla. Onhan täällä lukemattomia kirjojakin.

Vaikka netti ja sähköposti ovat nykyään päivittäisiä, vaivattomia välineitä kommunikoinnissa, mikään ei korvaa sitä ihanaa tunnetta, kun hyvälaatuinen muste/geelikynä liukuu kauniilla paperilla piirtäen ajatuksia sanoiksi. Orgastista. Sanominen on jotenkin harkitumpaa ja tärkeämpää, kun sitä ei voi pyyhkiä pois tuhoamatta myös sitä kaunista alustaa, mihin se on kirjoitettu.

Palaverimuistiinpanojakin on mukavampi tehdä omaan, itse valitsemaansa [jopa inspiroivaan] vihkoon värikkäillä kynillä kuin firman tylsään ruutuvihkoon standari-Ballografilla. Minä olen kokouksissa se, jolla on aina vihko mukana, vaikka liikkuisin läppärin kanssa. Tulosteen reunat ja keltaiset laput eivät luonteelleni käy, ne hukkuvat kuitenkin tai sekaantuvat muun paperinöyhdän joukkoon. Vihko löytyy aina ja sinne kirjoitettuun voi halutessaan palata. Jopa vuosien jälkeen. Työvihkoja onkin kertynyt jo melkoinen pino.

Uutuuttaan hohtavat geelikynät odottavat rasiassaan, 15 eri sävyä, osassa glitteriäkin! Ja uudet puuvärit, 24 erilaista. Mustetäytekynä patruunoineen hönkii iskuvalmiina ankkapenaalissa. Kissa-aiheinen lehtiö, pingviinikantinen vihko, käsintehty kirjepaperi; voi olla, että ei minusta kuulu vähään aikaan näin näppäillen...

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home