lauantaina, syyskuuta 04, 2004

Nyt on odottavan aika pitkä

Asennoitumiseni valokuvaukseen on yksinkertainen. Ne kuvaa, jotka osaa. Ihailen ja nautin heidän otoksistaan. Minä tyydyn siihen, että saan muistoni talteen ja voin tehdä sen helposti, kevyesti, huomaamatta, ilman sen kummempia erityisvirityksiä. Muistikuvat kuitenkin ovat ne aidoimmat ja itselle tärkeimmät kuvatukset omakohtaisista tapahtumista [edellyttäen, että muistaa jotain;o)].

Ikikulu [varmaan jo yli 10 vuotta vanha] Olympus mju-1 filmikamerani on pitkään vartoillut vuoroaan päästä eläkkeelle ja kameroiden huuto.net taivaaseen. Tuo helppokäyttöinen, pieni, kolhut kestävä ja hyvin toimiva pakkaus on seikkaillut kerallani dokumentoiden lukuisat mielenkiintoiset matkat, eloisat pirskeet, haikeat jäähyväiset, hempeät ja lempeät läheisyyden tunnelmat.

Tänään bongasin sen seuraajan. Ehdottomasti sininen. Voi kun olis pian jo lokakuu!

Via Digicamera.