tiistaina, huhtikuuta 25, 2006

Käämit vol. 1 – ei leikkaa

Kaikki huushollin leikkuuvehkeet [paitsi partakone] ovat jostain syystä tylsempiä kuin talouden muinaisehtoisa emäntä. Vaikka täällä asustelee tietojeni mukaan myös muuan insinööri. Mitä teen?

Soitanko avoero/varamiespalvelun paikalle teroittamaan veitsiä, tahkoamaan kirveitä, suihkimaan saksia? Vai löytyisikö tietoa hilloavasta Blogistanista ingengöörille joku passeli vink-vink, miten keittiövälineurheilussa tylsistynyt emäntä saataisi taas suopeaksi?

Ruokablogeille lisäanomus
: vinkkaa kunnon veitsestä [ei mielellään sitä tappajamallia, millä Turistin sormet aina silpoutuu, pliis;].

Erityisesti nyt koekeittiössä ärsyttää, kun ei se tuore basilisko vaan millään muutu hilpeäksi hakkelukseksi kotikonstein. Silleen tv-kokkimaisesti kertasivalluksella, eikä jyystäen lehtivihreää tuntitolkulla.

Aseita!

10 Comments:

At tiistaina, huhtikuuta 25, 2006 12:42:00 ap., Blogger sea said...

Sanovat, että lakkaamaton mukin pohja on hyvä terotusväline. Itse olen joskus vääntänyt sellaisella terotusjutulla ja ihan kukkua oli. Hyvän veitsen olen saanut siskolta joka pölli sen koulusta...joku sveitsiläinen? Emmä tiiä.

 
At tiistaina, huhtikuuta 25, 2006 9:17:00 ap., Anonymous Anonyymi said...

Minulla on hyvä frendi, vain vähän poikaani vanhempi, joka on tosi kätevä käsistään. Hän soitti minulle kerran ja pyysi opstusta miten rintaliivit ja korsetti tehdään, ja hän on tehnyt ne, ja myös housut, etäohjattuna.
Mulle hän on rekentanut työhuoneen kaapit ja korjannut mun sähkölaitteita, asentanut sisäverkon ja avittanut tietokone- ja kännykkäjutuissa todella paljon.

Vuosi sitten häneltä tuli sähköposti -"Jos sä tarvitset jotakin käytännön apua, niin nyt on sitten muutama vuosi aikaa, sitten mä oon insinööri"

Ja tiedättehän mitä varten insinöörit eivät syö suolakurkkuja?

Pää ei mahdu purkkiin ja käsillä ei osaa tehdä mitään.

Veitsien teroitus ei periaatteessa ole mikään temppu, mutta siitä voi sellaisenkin tehdä
-nimimerkillä: Yhdentoista teroitus-/hiomakiven mies-

 
At tiistaina, huhtikuuta 25, 2006 12:22:00 ip., Blogger Polkkapossu said...

Victorinox on hyvä veitsi. Ainakin näin miehen käteen sopii. Ja teroituspuikko ei maksa paljon mitään ja on loistoinvestointi. Tosin kerran vuodessa kannattaa veitsi viedä ihan ammattilaiselle asti teroitukseen.

Naisille saattaisi sopia hyvin jotkut japsiveitset, koska niissä on usein hieman pienempi kädensija ja ovat muutenkin kevyempiä.

 
At tiistaina, huhtikuuta 25, 2006 1:50:00 ip., Blogger Ana said...

http://personal.inet.fi/yritys/aviomiespalvelu/

Ei mulla nyt muuta.

 
At tiistaina, huhtikuuta 25, 2006 7:32:00 ip., Blogger Pippurimylly said...

Kokkikolmossivun herralla näyttäisi olevan varsin napakka mutta asiapitoinen paketti terästämisestä. Puikolla liipastelun oppii äkkiä ja yhtä nopeasti siitä tulee tapa. Muutama pikku liippaisu silloin tällöin on parempi kuin massiivinen höyläys harvemmin.

Ja - kuten kolmonenkin kertoo - maailman tappiin asti ei puikko kanna. Ennen pitkää terä pyöristyy liiaksi ja uusi kulma kannattaa hakea hiomakivellä.

Jos hakee kätevintä ja idioottivarmaa ratkaisua, mainittu Fiskarsin Roll-Sharp on näppärä. Ammattikokit varmaan mieluummin liippaavat puukkonsa käsipelillä vähän samaan tapaan kuin lentäjätkin laskeutuvat mielellään ilman automaattia - tuntumansa säilyttääkseen.

Ja lopuksi: meillä on pari Zwilling J.A. Henckelsiä ja niihin on oltu hyvin tyytyväisiä. Victorinoxit, Wüsthofit ym. ovat myös erittäin hyviä. Mainitut japanilaiset ovat herkkien raaka-aineiden käsittelyyn (esim. kala) loistavia, mutta ne ovat usein niin pehmeitä ja ohuita, että tylsyvät nopeasti. Jos teroittaminen ei ole sitä mieluisinta hommaa, ne eivät välttämättä ole paras ratkaisu.

Ja ihan lopuksi: kuten Turisti kertoi, liian kovaksi karkaistuja veitsiä kannattaa välttää. Kromatun näköiset, ruostumattomasta teräksestä valmistetut terät pysyvät kyllä pitkään kohtalaisina, kovia kun ovat, muttei niitä saa kunnon terään sitten millään. Hieman pehmeämpi materiaali muokkautuu helpommin eli teroittuu paremmin, mutta vastaavasti tylsyy nopeammin. Veitsivalinta on siis kompromissi helppohoitoisuuden ja toisaalta leikkaustarkkuuden & työn ilon välillä!

 
At keskiviikkona, huhtikuuta 26, 2006 1:55:00 ap., Blogger sea said...

Kaikki muut muisti nimen, Victorinox. Ikinä en ole sitä terottanut ja hyvä on, voishan se toki terottaa silti joskus. :D
Just tommonen roll-sharp-juttu meillä oli joskus, se oli ihan p-akka. Mut tiiä häntä si.

 
At keskiviikkona, huhtikuuta 26, 2006 10:24:00 ip., Blogger ainailona said...

Sea, Turisti ja Polkkis: Kiitoa, laitankin Resun Victorinoxostoksille ja samalla reissulla saa pummata myös teroitusvinkit. Jos meinaa saada jatkossakin sapuskaa;)

 
At keskiviikkona, huhtikuuta 26, 2006 10:26:00 ip., Blogger ainailona said...

Hiomakivimies: Kaikki elämäni miehet ovat olleet tavalla tai toisella insi-snöörejä. Valuvika.

 
At keskiviikkona, huhtikuuta 26, 2006 10:29:00 ip., Blogger ainailona said...

Pippurimylly: Kiitos hyvistä linkeistä! Asiaa. Epäilen, että helppohoitoisuus on meillä se määräävä tekijä.

 
At keskiviikkona, huhtikuuta 26, 2006 10:31:00 ip., Blogger ainailona said...

Z: Tämä jo suosikeissa;) Koskaan ei voi tietää milloin se pinna poksahtaa viimeisen kerran.

 

Lähetä kommentti

<< Home