Rollaati, rollaati, rollella-hei

Kuinka se onkin aina niin, että kun hieman saa löysää ja kivaa [kuten pätkän lomaa], niin heti perään arki läiskäisee tavanomaista suuremmalla käpälällä päin pläsiä. Hah?

Helsingin kaupungissa on kuulemma kotihoitsuilta nykyisin kielletty vanhuksen saattajana toimiminen, ellei vanhus ole dementikko tai täysin liikuntakyvytön. Kas kun ei ole niitä resursseja. Noh, tästähän syntyy mukavasti liikettä kotitukijoukolle [sille samalle ainailona-merkkiselle, joka muutenkin hoitaa jo laskut, kauppa-asiat, siivouksen, yleisen järjestyksenpidon, ulkoilutuksen ja osittaisen seurustelun]. Liikettä, joka on hoidettava ns. virastoaikana [jota meillä firmassa jostain syystä myös työajaksi kutsutaan]. Lääkäriä, laboratoriota, röntgenkuvaa, ultraääntä, tukisukkasovitusta, apuvälineiden valintaa, äänestystä, pankkiasiaa – you name it. Kaikkiin tapahtumiin voi periaatteessa varata ajan, kunhan [etenkin terveydenhoito"palvelussa"] ottaa sen ensimmäisen, mitä tarjotaan. Muuten tulee huutoa. Tuo armonaika asettuu yleisesti aina jonnekin keskelle työpäivää.

Vanhan rollaattori-ihmisen kanssa liikkuminen yksityisautolla ei ole mikään yksikerroksinen pala kakkua. Siihen pitää varata ylimääräistä aikaa ympärille, liikkeellä pitää olla hyvissä ajoin ja matkaan tulee aina viivästyksiä. Silti mummeli viettää unetonta yötä aina ennen näitä arkensa megatapahtumia, koska jännittää niin paljon [varmaankin sitä, ehdinkö ajoissa!]. Jos joutuu lääkärille vähänkään myöhemmällä ajalla kuin aamun ensimmäiset, on tohtorin aikataulu jo sen verran kusaissut, että odottamaan joutuu aina. Siinä sitten rauhoitellaan potilasta, vilkuillaan kelloa, näykitään lennosta jotain evästä ja tuijotellaan syvenevä kurttu otsassa laukunpohjalla äänettömänä tärisevää työkännykkää. Yhteen tällaiseen ajeluun tärvääntyy matkojen kanssa helposti 3 tuntia. Ja entäs jos retki osuukin sovitulle reissupäivälle?

Onko tämä nyt jotenkin taloudellisempaa toimintaa yhteiskunnalle, että työikäisiä, ”hyviä” veronmaksajia revitetään jaksamisen rajoilla ihan joka suuntaan, kysyn vaan? Onneksi on toistaiseksi ollut joustava työnantaja ja voin tehdä näitä juoksuja sisään tilanteen mukaan [kunhan vaan jaksan]. Silti pelkään, että pian olen itsekin jollain luukulla "palvelua" kerjäämässä.

Ja juu, ei. Sopivaa eduskuntavaaliehdokasta ei ole vielä löytynyt.