tiistaina, syyskuuta 07, 2004

Blogistan – kuin pieni kaupunki

Niin paljon mahtuu virtuaalilähiöömme oikean elämän makua ja värejä kaikessa kirjossaan. Luopumista, surua, uutta elämää, onnea, pieniä iloja, ystävyyttä, innostusta, ikävää, kaipausta, työtä, matkoja, harrastuksia, opiskelua, luontoa, arkea, särkyä, tuskaa, tunnelmaa, angstia, ahdistusta, kylmää tuulta ja huumorin kukkaa.

Alati läsnä kanssabloggaajien riveillä, niiden väleissä ja kommenteissa on lämmin myötäelämisen hehku. Tuki ja kannustus, ilo ja hymy, rohkaiseva sana, haastava mielipide, pieni hymiö, ymmärrys. Samalla kuitenkin kunnioittava sallimus antaa asukin olla halutessaan rauhassa.

Tuntuu hyvältä. Joka sanalla on sittenkin merkitys. Jollekin.