Sairas vääns, kylkee kääns

Tänään olen jo vähän jaksanut räkimiseni välillä lukeakin. Vetäsin lämmittelyksi yhden Vares-pokkarin jämät ja sen päälle olen jäystänyt Hannu Mäkelän ”Isää” ja Päivi Setälän ”Antiikin naista”. Olin jo melkein unohtanut, miten ihanalta tuntuu uppoutua kirjaan ihan rauhassa ja kelloa vilkuilematta - kun mikään ei häiritse. Paitsi oma torkahtelu, kops, krooh.

En kaipaa töihin ollenkaan, en edes enää muista mitä muka tärkeitä kokouksia eilen kuumehoureissani peruin. Enkä taatusti marttyyrinilmein yritä rynnätä sinne ennen aikojani puolikuntoisena. Parantelen vaan itseäni ihan rauhassa [viinimarjamehun suostuisin kyllä jo korvaamaan jollain muulla eliksiirillä, esimerkiksi brandykaakaolla]. Voisinpa jäädä hoitovapaalle, kunnes Misse on 3-vuotias...

Itsestäänselvyyksiäkö/1
ainailona: Jaahas, pitäisi pikkuhiljaa kirjoitella sitten Joulupukillekin.
Resurssi: Ai juu, mitähän mä oikein tilaisin?
ainailona: Tilaisit?!
Resurssi: Jaa, no toiveitahan ne vaan taitaa olla.