maanantaina, joulukuuta 27, 2004

Ja niin joulu joutui jo...

... sä olet historiaa

Auts, puuh, urps, röyh, mayday logistan... täällä ylensyönnin lamaannuttama aivanilonavaan, krakapunk, räts, tuut-tuut-tuut... [oho, työtuolin jalat tekivät plieen].

Örps... anteeksi, häiriö Blogistanilaisissa mässäily-yhteyksissä. Hetkinen, kurkotan tuosta vielä yhden Budapestin ja nau-naukun brandyä, ett blick bara [blick, kluk, blick].

Olen nähtävästi viettänyt liiaksi aikaa niin Missen kuin Resurssinkin seurassa kera joulueväiden. Jo pari viimepäivää olen lirkutellut pelkästään kissajargonia ja leyhytellyt kuusenoksaa Resurssin virvoittamiseksi aktien välillä. Ja syönyt aina, kun silmä vaan välttää. Onneksi joulupukki ei tuonut mitään niukkoja stringipainepakkauksia, koska mokomat vaijerit näyttäisivät todella koomisilta sikamaisen turpean olemukseni näennäisverhona. Vanhalla perinteisellä stay up, lay down –koreografialla se vaan tämäkin joulu hoidettiin kammarin puolella finaaliin saakka.

Tänään kerjäsin jo liukuportaita saunanlauteille ja kieltäydyin [liukkauteen vedoten] kaikista uloshoukutteluyrityksistä. Myyrän kanssa peiton alla oli paljon houkuttelevampaa lusmuilla. Muutama joulun torttu siihen kaveriksi ja muki gölkiä, kipollinen Brunbergiläistä ja soittopeliin Loiria. Kerran vuodessa saa ihan oikeasti laiskotella ja olla vaan, lukea, nukahtaa, lukea, torkahtaa, olla. Näin julistetaan Vaanilan sinkkuaikaisessa epistolassa ja siitä perinteestä en tule luopumaan. En.

Muorin visiitti majaamme sujui yllättävän hyvin. Hän jopa äityi kehumaan perunalaatikkoani ja kinkkua kuin myös Resurssin hankkimaa kalaa. Hämmentävää. Aattoilta oli suorastaan mukava. Muori nautti, kun pääsi saunaan, valmiiseen pöytään ja sai katsella meidän ilkamoamme lahjoja avatessamme. Ja leikki Missen kanssa tietysti, oli jostain hankkinut uuden lelunkin. On se osa sekin, kun on kissan mummi! Tuntuu, että ilta palautti omaan sydämeeni jotain sellaista virettä, mitä sieltä on lapsesta saakka puuttunut. Palauttaessamme kylvetettyä muoria hautuumaan kautta kotiin oli hyvä mieli. Olen jo pitkään halunnut vuorostani tehdä hänelle joulun. Nyt se vihdoin tuntui onnistuvan ja puitteetkin olivat sopivat.

Lyhyt oli joulu, liian lyhyt. Siksi pidänkin vielä yhden lomapäivän. Myyrän kans.

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home