lauantaina, joulukuuta 11, 2004

Tiedetään, tiedetään, tiedetään

Kurjuus, angsti tai hätätila blogimerkinnässä yleensä ”myy” ja houkuttaa tirkistelijöitä lähes yhtä hyvin kuin seksi. Puutuvien lukijoiden uhallakin on Vaan taas kerran pakko hehkuttaa tylsänturruttavilla hyvillä fiiliksillä – itse aisassa ihanilla tääl meil vaanilassan kotirintamuksilla.

Olin torstaina hieman rälläämässä. Tyttöjen juttuja. Aina niin armaan huolehtivainen Resurssini noukki lipityksen päätteeksi huojuvan habitukseni kotiin katvealueelta, soitto vain [numero näemmä aktivoituu ja autosoittaa auton heti, kun punkusta on viimeinen puteli ilmaantumassa ilmaantumaan]. Taas kerran [kanta-astujille: sorgen toisto] Ihana Mies.

Toistaiseksi tuntemattomista syistä hän oli lisäksi saanut suloiseen hulmuavatukkaiseen pääppöseensä loistoidean leipoa [illan päätteeksi] joulutorttuja [!?!]. Liekö ollut jäytävämpikin tortun puute? Mikäs sen parempaa natusteltavaa pehmeän punaviinikännin huipennukseksi. Nam... nukahdinko nokalleni luumusoseet suupielissä?? Hops.

Ei maar, tarvii ryhtyä tuotantotehtäviin. Kiirettä pitää, että ehtii jouluksi panna [piip] kaikille halukkaille tuottaen ja virtuaalisesti perilletoimittaen riittävästi kysyttyä toivelahjusta. Ne ovat Sloggin [onpas ärsyttävä saitti] lahkeelliset, kokoa 46; hehkeän värin jätän jouluiseksi killeriylläriksi. Osassa [oletetun vyötärön kohtaan kursittu] vyötärönauha hieman rispaa, mutta se tuskin haittaa lahjan parissa hekumointia. Sen mitä responssissa häviää substanssissa voittaa. Aina, Varo vaan.
----
Homegameboy osoittaa virkoamisen merkkejä... jess!

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home