Reippahasti käypi – vai käypikö?

Vaanilassa vaanii joulun jälkeinen stressi, ankeus ja tyhjyys. Pukinpieksut sentään, onko meitä taas petetty? Jouluhan on vuoden kohokohta, johon kaikki tekeminen, hankkiminen, ajatteleminen ja riekkuminen tähtää. Joulun pitäisi tuntua jossain muuallakin kuin vyötäröllä, vaikuttaa, kestää, muuttaa jotakin. Jättää edes seestynyt ja rauhoittunut olo. Eikä vaan vilahtaa arkisesti ohi kuin mikä hyvänsä viikonloppu.

Ja pöh. Samanlainen ankeahko talvipäivä joulun jälkeen valkeni, samat tylsät rutiinit väijyvät tekijäänsä, kuusesta neulaset varisevat, päivänvalo paljastaa, että imuri on rikki, katastrofiuutiset tulvivat tiedotusvälineistä, postinkantaja tuo vain laskuja, lahjakirjoja ei ehdi lukea loppuun. Miksi lapsuuden joulut tuntuivat aina niin pitkiltä ja kiireettömiltä? Miksi ne jäivät niin merkittävinä tapahtumina mieleen? Miksi aikuisena oikein mikään ei enää tunnu mitenkään erityiseltä? Miksi mikään aika ei tunnu olevan tarpeeksi? Mä en ala.

Täytyy kömpiä taas työpaikalle tarkastamaan, onko satula vielä tallella. Asian valopilkku on eittämättä se, että pääsee kippolan valmiiseen pöytään syömään, eikä tarvitse miettiä mitä sörsseliä sitä taas tänäänkin vatkaisi. Vaikka nythän olisi syytä jo ryhtyä suunnittelemaan uudenvuodenaaton iltapalaa, argghh. Sama maailmalopunryysis on kaupoissa tiedossa taas muutaman päivän kuluttua, kun valmistaudumme toiseen tärkeään viikonloppuun. Meillä taidetaan vetää skumppaa ja nakkia on the rocks.

Joitain hymynaiheitakin sentään havainnoin tässä joulunjälkeisessä apatiakurimuksessain:
- Olen näköjään voittanut Lotossa 9,80. Siirsin sen hyökyaallon tavoin reippaasti yläkanttiin pyöristettynä yhdellä hiiren hipaisulla SPR:n avustustilille. Haastan muut Blogistanin lottovoittajat tekemään samoin.
- En tarvitse mitään alennusmyynneistä
- Amarylliksessa on 2,5 kukkaa neljästä jo auki [kyl on kuulkaa upea]
- Talouteen on pakko hankkia uusi pölynimaisin. Jätän valinnan ja vaihtoehtojen analysoinnin täysin Resurssin tehtäväksi [kommentoin korkeintaan väriä, punaista ei tule!] – hän kun on meillä pääkäyttäjä;)
- Löysin uudenkarheista blogeista tunnollisen kahlauksen jälkeen vielä muutaman tarkkailuun luikahtavan tapauksen: Kookos, Mieto marinadi ja Qod [yksi Nautapiirin kirjoittajista]. En osaa sen kummemmin perustella näitä valintoja, niistä vaan välittyi jotain sellaista, mitä haluan seurata.

Eiköhän tää taas täst. Valoa päin, varo vaan!