Ansiollisen arvon nousu ja uho

Varoitus!
Jos liikaa tottuu siihen, että saa [niin hyvässä kuin pahassakin] ansionsa mukaan, saattaa ansioihin tulla arvaamatta armoton lovi. Nykymaailmassa ei sovi [enää?] tuudittautua sellaiseen hyvänolon ikiuneen, että työssä eteneminen [ylä/ala/sivusuunnassa] tapahtuu aiempien aikaansaannosten perusteella.

Kun asioista päättäväksi, [etten sanoisi elimeksi], osuukin [ja joskus osuu kuitenkin] sellainen puusilmätuhnunysvätampio, jonka havaintomenetelmiin ei kerta kaikkiaan objektiivinen subjektin ansioiden arviointi kuulu, kopsahtaa ansioitunut uraohjastaja melkoisen kalsealle ja alaviistolle pinnalle. Siinä ei muutama hymiöllä hersytetty lohdutusmeili paljoa lämmitä.

Simppeli CV kurssi ansioituneille luonnottoman radan ohjaskelkkailijoille, anyone?